Jämsänkosken sellutehtaan rakentaminen 1880-luvun lopulla vaati teknisen osaamisen lisäksi perinteistä puurakentamistaitoa. Asiantuntijoita työmaalle tuli maamme muilta tehtailta. Nokialta tullut insinööri  Oskar Skogster jäi Jämsänkoskelle töihin tehtaan valmistuttuakin. Rakennustöitä johti sulfiittisellun valmistukseen perehtynyt insinööri Per A. Köhlin ja rakennusmestarina toimi D. Laulainen. Rakennusmiehiä, aputyövoimaa sekä maanajoon ja kuljetuksiin tarvittuja hevosia saatiin töihin lähiseudulta. Rakennusaineena käytetty lauta- ja muu puutavara saatiin omalta sahalta.

Uutta sellutehdasta ja paperitehdasta rakennettaessa 1890-luvun lopulla työssä oli myös muualta tulleita muurareita, sillä näin suuria tiilirakennuksia ei Jämsänkoskella aikaisemmin ollut rakennettu. Saksalaiset ammattimiehet muurasivat keittokattilat haponkestävistä tiilistä. Työvoimaa tarvittiin paljon sillä tehdasrakennusten lisäksi tehtiin varastoja, asuinrakennuksia, tehdasraiteita ym. Vuosisadan vaihteeseen ajoittuikin vilkas rakentamisen kausi Jämsänkoskella.


Yhtyneiden käynnistäessä tehtaiden uudistustyöt vuonna 1920 tuli rakentajia yhtiön muilta tehtailta ja asiantuntijoita Saksasta. Myöhempinä vuosina vaativimmista töistä, kuten Rekolankosken voimalaitos, vastasivat tunnetut rakennusliikkeet kuten Ab Skånska Cementgjuteriet, josta paikallisesti käytettiin nimeä "Konska yhtiöt". Oma rakennusosasto Jämsänkoskella oli ollut jo ennen 1920-lukua, mutta Yhtyneiden aikana osasto kasvoi miesmäärältään huomattavaksi. Tehtaiden laajennustyöt helpottivat työllisyystilannetta 1930-luvun taitteen lama-aikana.

Jämsänkosken spriitehdas rakennettiin omana työnä sota-aikana ja tämän jälkeen alettiin vaativiakin tehdaslaajennuksia toteuttaa omin voimin. Olkkolan saha ja myöhemmin Kaipolan tehdas olivat yhtiön suurimmat rakennustyömaat. Vuosina 1940-1956 aikana rakennettiin Jokilaaksossa yhteensä 385 000 kuutiota yhtiön teollisuustilaa.

1960-luvun taitteessa valmistuivat vedenkäsittelylaitokset ja PK 3 tehdasrakennus. Rakennusosasto toteutti myös Pitkävuoren hyppyrimäen ja Oinaalan urheilukentän katsomon rakentamisen. Vielä 1970-luvulla tehtiin perustustöitä ja vanhojen rakenteiden purkutöitä. Viimeisiä suuria omia rakennustöitä olivat PK 4 hallin runkorakenteen tekeminen ja Jämsänkosken kuorimo- ja katkaisulaitoksen rakentaminen 1970-luvun alussa.

Elementtirakentamisen myötä siirryttiin käyttämään urakoitsijoita. Vuonna 1975 käynnistynyt pekilotehdas tehtiin kokonaan yhtiön ulkopuolisena työnä. Jämsänkoski projektin paperitehtaan perustustöissä ja Jämsänjoen tunnelin rakennustyössä käytettiin ensimmäisen kerran projektijohtourakkaa vuosina 1979-1981.

Jämsänkosken rakennusosaston uudisrakennus- ja korjauspuolet yhdistettiin sellutehtaan lopettamisen jälkeen 1980-luvun alussa. 1990-luvulla osastolla työskenteli parikymmentä henkilöä. Suunnittelukin oli vuosien myötä siirtynyt yhä enemmän tehtaan ulkopuolella tehtäväksi.