Partalan huopatehtaiden historia juontaa juurensa 1900-luvun ensimmäisille vuosikymmenille.  Partalan huopateollisuuden kulta-aikaa oli 1920- luvulta 1950-luvulle saakka, jolloin alueella toimi enimmillään seitsemän pientä huopaverstasta kuten Huopa-Väinön eli Väinö Silvánin Sähäkänkosken verstas. Sähäkän verstaan toiminnassa olivat mukana myös Väinön veli Kustaa, Väinön pojat Lasse ja Lenni sekä Sakari Nieminen ja Kauko Virta. Huopikkaat valmistettiin suurelta osin asiakkaiden tuomista villoista. Heikki Ekman toi huopayrityksensä Jyväskylän Keljosta Partalaan, mutta tehdas tuhoutui tulipalossa. Ekman teki huopikkaiden ohella myös tikka- sekä nahkatöppösiä. Yhdenmiehen verstaina toimivat myös muun muassa Väinö Lehtinen, Paavo Lehtinen, Toivo Hokka ja Kalle Mäntynen.

Verstaat työllistivät useita partalalaisia ja myöhemmin Partalan kylälle perustettiin kolme tehdasta ja useita saunaverstaita. Partalalaiset huovuttajat olivat kysyttyä työvoimaa myös Killinkoskella, Virroilla. Aleksi ja Verner Leiman (myöh. Siltala) perustivat vuonna 1910 Siltalan tehtaan. Aluksi tehdas sijaitsi Jämsänjoen rannassa, lähellä Kelhää, josta tehtaan toiminta siirtyi Partalan kylälle. Tehtaalle hankittiin Jämsän ensimmäiset koneet vanutukseen, karstaukseen ja myös koneelliseen kanttaukseen.

Huopaliike Lahtinen Ay  ja Alhon Huopatehdas Oy tekevät yhä perinteisin menetelmin huopatossuja ja muita erikoistuotteita huovasta.