Rauhan ja sovinnon muistomerkki Muistomerkin on suunnitellut kuvanveistäjä Heikki Häiväoja. Sen toteutti kiviveistämö J. E. Kaila. Kaksiosainen muistomerkki on Jämsän ja Jämsänkosken kaupunkien, seurakuntien ja suurimpien poliittisten puolueitten yhteistyöhanke. Muistomerkin on tarkoitus toimia kansan kahtiajakautumisen poistamiseksi ja estämiseksi sekä rauhan ja sovinnon merkiksi uudelle vuosituhannelle siirryttäessä.

Muistomerkki on kaksiosainen. Sen ensimmäinen osa on sijoitettu Jämsän kirkonmäelle lähelle sankarivainajien muistomerkkiä. Kolme metriä korkea muistomerkki on Ristijärven graniittia, perustus harmaata ja yläosa vaaleata. Pinta on pehmeästi hakattu. Kaksoisristi on suunniteltu niin, että jos ristit kääntäisi lomittain, syntyisi yksi tasasivuinen neliönmuotoinen pilari. Jalusta on tummaa graniittia. Muistomerkki paljastettiin 27.5.2000.


Muistomerkin toinen osa sijoitettu punaisten joukkohaudalle vanhan hautausmaan takaosassa. Tämä hautausmaan pohjoiskolkka on alkujaan ollut vaivaisten, köyhien, kirkkoon kuulumattomien ja itsemurhaajien rivihauta-aluetta, jossa hautapaikka oli maksuton. Punaisten joukkohaudalla on myös Jämsän kunnan 1940-luvun puolivälissä pystyttämä muistomerkki. Näitä muistomerkkejä pystytettiin presidentti Mannerheimin antaman yleisen kehotuksen jälkeen. Muistokivi on punaista graniittia. Kivessä on teksti:

AATTEENSA PUOLESTA
SORTUNEIDEN MUISTOKSI
pystytti Jämsän kunta

Muistopaaden rinnalle pystytetty Rauhan ja sovinnon muistomerkki on samaa punaista graniittia kuin paasikin, mutta kooltaan ja muodoltaan toistaa ensimmäisen osan palkkimaista muotokieltä. Muistomerkkiin on kaiverrettu 152 vuoden 1918 sisällissodassa surmattujen, kaatuneiden, vankileireillä menehtyneiden tai kadonneiden nimet. Se paljastettiin 20.10.2001. Vuoden 1918 tapahtumista Jämsässä voit lukea Jukka Rislakin kirjasta Kauhun aika ja koko Suomen tapahtumista Heikki Ylikankaan kirjasta Tie Tampereelle.

Teksti
Vuokko Olkkonen, toim. Tommi Tapiainen