Sakeus Saario ent. Saraman Hermaninpoika syntyi 23.8.1860 Petäjävedellä, joka tuolloin oli vielä osa Jämsää. Kuoli 72-vuotiaana 19.7.1931 leskenä. Puoliso Anna Leena Kallentytär syntyi 23.1.1848 Jämsässä ja kuoli 80 vuoden ikäisenä 12.2.1928. Avioliitosta oli kaksi lasta: Huugo s. 1892 ja kuoli 1954 ja Eemil s. 1894 ja kuoli 1972 Jämsänkoskella.

Edellä mainitun Eemilinpojan Paavo Saarion mukaan hänelle oli kerrottu, että jo Petäjävedellä Saravan talon poika Herman oli opettanut Sakeus Saarion puusepäksi. Herman oli Paavon vaari. Tuon jälkeen 23.3.1891 Sakeus Saario muutti Petäjävedeltä melkein Jämsänkosken keskustaan Vierelän kylään torppariksi Peltomaa-nimiseen torppaan. Tilalla oli pinta-alaa noin 40 ha ja siitä maksettiin veroa Rusthollin isännälle Otto Seppäselle. Torpassa pidettiin mm. lehmiä ja hevosta. Siellä oli myös nikkariverstas, jossa tehtiin kaikenlaisia huonekaluja käsityönä.

Työssä oli itse verstaan omistaja Sakeus Saario ja hänen apunaan oli ajoittain verstaasta toiseen vaeltava nikkarin kisälli sekä myöhemmin siellä oli opissa Sakeuksen poika Eemil Saario. Verstaan toiminnan ensimmäisten vuosikymmenten aikana, kun verstaasta valmistui hevoskuorma keinu- ja istuintuoleja, niin tuon jälkeen kuorma vietiin Jyväskylän torille, missä huonekalut myytiin. Huonekaluja tehtiin myös tilaajille.

Paavo Saarion mukaan vielä edelleen, että hän on tallentanut vaarinsa Sakeus Saarion kaikenlaisia puusepän työkaluja ja myös poljettavan puusorvin, jossa on suuri vauhtipyörä sekä vaarin omatekoisen poljettavan harmonisoittimen, johon metallikielet oli tuotu Tampereelta. Tällä harmonilla Sakeus soitti virsimusiikkia.

Paavo oli arkistoonsa tallentanut myös vaarilleen tulleita kirjeitä, joista ilmenee Sakeus Saarion harrastuksia: hän oli mm. Palovakuutusyhtiön asiamies ja toimi joskus myös kuolinpesän toimitusmiehenä. Näiden harrastusten lisäksi, koska Sakeus oli myös uskonnollismielinen, hän toimi myös elämäntehtävässä matkasaarnaajana Keski-Suomessa, ajoittain hyvinkin laajalla alueella Saarijärvellä asti