Ennen Jämsän radan valmistumista
Tieverkkojakin kehitettiin ennen itsenäisyyttä ja sen jälkeen pitkälti rautatieverkon ehdoilla. Tämä oli omiaan lisäämään rautatieverkon houkuttavuutta päättäjien silmissä. Päätiet veivät keskuksista toiseen, mutta myös keskuksista asemille ja asemilta laitureille. Näin pääsivät jämsäläisetkin osallisiksi rautatien tuomasta annista, joskin vain välillisesti. Junarata edisti merkittävästi taloudellista kasvua. Sahatavara kulki edelleen pääasiallisesti vesitse, mutta sellu ja paperi muodostuivat rautateiden päärahdiksi, joskin myös lihaa, voita ja muita maataloustuotteita kulki rautatietä pitkin. Väkeäkin alkoi kulkea huomattavia määriä, niin huvi- kuin hyötymatkoilla. Mitään vuosilomaa kun ei vielä tunnettu, huvia ja hyötyä on tietysti vaikea erottaa toisistaan. Asiat hoidettiin yleensä sukuloinnin yhteydessä. Jämsästä asiat hoidettiin pääasiallisesti joko Vilppulan aseman suuntaan, tai vaihtoehtoisesti laiva-juna-yhdistelmällä Lahden kautta. Jyväskylään ei teollisuustuotteita viety ja tavallaan Jämsä orientoituikin väliaikaisesti poispäin Keski-Suomesta.
|
Towns and villagesAt workAt schoolFree timeMuseums and collectionsIn the studyTimelineInfoInstructions
This article is not available in English. Please select another language
from the navigation bar at the top.










