This article is not available in English. Please select another language from the navigation bar at the top.
Sotilasvirkataloja kruunun palveluksessa

Ruotujakolaitoksen yhtenä osana 1600-luvulla oli sotilasvirkatalojen perustaminen. Kruunun paikallisille viranhaltijoille ja sotilaille annettiin virkatalo sijoituspaikkakunnnalta, joka korvasi osan palkasta. Sotilasvirkatalot olivat tarkasti määritettyjä kruunun asetuksissa ja tilojen rakentamista varten tehtiin tyyppipiirustuksia 1600 - 1700-luvuilla. Sotilaan virka-asema määritti rakennuksien määrän ja koon, korkea-arvoisemmilla sotilasvirkamiehillä oli komeat, viimeisintä tyyliä edustavat päärakennukset kun taas arvossa alempi sotilas joutui tyytymään lähes torppa-asumusta muistuttavaan yksinäistaloon.

Virkatalon perusratkaisuna käytettiin pitkään yksikerroksista paritupaa, jossa oli lasi-ikkunat. Rakennusta saatettiin laajentaa lisäämällä kamareita rakennuksen päätyyn.  Myöhemmin yleistyi karoliiniseen keskeissalipohjakaavaan perustuva ratkaisu parituvan rinnalle. 1700-luvun aikana sotilasvirkatalojen ulkoasuun ryhdyttiin panostamaan ja niistä tulikin usein paikkakunnan komeimpia rakennuksia, joissa oli nähtävissä paikkakunnan uusimmat arkkitehtuurisuuntaukset. Virkataloja ryhdyttiin myös laudoittamaan jo 1700-luvun aikana, mikä oli poikkeuksellisen varhain. Virkatalorakentaminen vaikuttikin myös paikkakunnan muuhun rakentamiseen, talonpoikaistiloihin lainattiin virkataloissa nähtyjä kuistimalleja, rakennusteknisiä ratkaisuja ja koristeaiheita.

Jämsään perustettiin viisi sotilasvirkataloa, jolloin paikkakunnalle syntyi uusi säätyläisluokka. Sotilasvirassa olevat virkatalojen isännät tosin vaihtuivat suhteellisen nopeaan tahtiin virkakierron vuoksi, mutta oman lisänsä paikkakunnan elämään tämä luokka antoi.  Aikaisemmin vain Jämsän papit olivat olleet säätyläisiä. Suur-Jämsään perustettuja sotilasvirkataloja olivat : Jämsän komppanjan kapteenin virka-asunto Patalan Skepparla, Korpilahden Kurkela vänrikin virka-asunnoksi, majoittajan eli furiirin virka-asunto Hahkalan Vinni, vääpelin asunnoksi Moiskalan Talviala ja katselmuskirjuri sijoitettiin Viialan Lahdenpohjaan.

Kapteenin virkatalo Patala

Kuva: KSU/SilénPatalan tila on perustettu jo 1400-luvulla, mutta se muuttui kruunun virkataloksi 1684. Tuolloin Patala nimettiin Jämsän komppanjan kapteenin virkatilaksi. Patalan virkatalo sijaitsee nykyisen Jämsänkoski-Jämsä tien varressa, Jämsänjoen rannalla. Myöhemmin Patala muuttui ruotujakolaitoksen purkauduttua takaisin tavalliseksi maatilaksi. Tilalla on ollut useita päärakennuksia, nykyinen päärakennus on rakennettu 1800-luvulla ja se on perinteinen harmaapintainen vuorattu hirsirakennus. Pihapiirissä sijaitsevat lisäksi aitta ja kalustovaja 1800-luvulta sekä tiilinen ja hirsinen navettarakennus 1910 - 20-luvulta. Pihapiiri on säilynyt hyvin alkuperäisessä asussaan ja uskollisesti hoidettuna.


Teksti: Saija Silén

Lähteet:
Keski-Suomen historia osat I - III
Kulha, Keijo K.: Vanhan Jämsän historia 1860-luvulta vuoteen 1925
Patjas, Auli et al.: Jämsän rakennusperinnettä. Jyväskylä 1982.
Suur-Jämsän historia, osa 1. 1954
Suur-Jämsän historia, osa 2. 1962
Suur-Jämsän historia, osa 3. 1963