This article is not available in English. Please select another language from the navigation bar at the top.
Severus Konkola laivanvarustajana

Jämsässä ei tyydytty reittiliikenteen 1868 aloittaneen Lahtis-laivan toimintaan. Sen aikataulujen vuoksi asiat Jyväskylässä piti toimittaa joko yön aikana tai odottaa viikko paluukyytiä. Konkolan höyrylaiva Toivo (1871) oli hinaaja, mutta puuta ja kauppatavaraa Lahteen tai Jyväskylään kuljetettaessa mukana kulki pian matkustajiakin. Konkola osti toisenkin laivan,Konkolan tärkeimpiä laivoja - Toivo, uusitussa asussaan Jämsänjoella siipiratas Seuran, jolla tehtiin tavarankuljetuksen lisäksi lähinnä epäsäännöllisiä kirkkomatkoja Sysmän, Luhangan ja Korpilahden kirkoille. Toivo sen sijaan sai säännölliset viikkoaikataulut jo varhain. Molemmat laivat ajoivat 1880 matkustajia jo säännöllisesti ja Seura sai oman ravintolan - nyt Lahteen ja Jyväskylään mentiin jo useita kertoja viikossa.

Höyrylaivaliikenne lisääntyi 1870- ja 1880-lukujen kuluessa. Kilpailun matkustajista ja rahdista kiihtyessä Konkola saattoi kehuskella liikuttavansa erityisesti tavallisia jämsäläisiä höyrylaivoillaan, kun ne aiemmin olivat varakkaan väen välineitä. Erityisesti tätä piirrettä korostaa jämsäläinen erikoisuus, Konkolan seuramatkat, joita voi syystä pitää suomalaisen matkailun pioneerityönä.