This article is not available in English. Please select another language from the navigation bar at the top.
Myötä- ja vastatuulta

Ammattiosaston alkumetrit olivat kiihkeitä. Vappu pyydettiin ja saatiin vapaapäiväksi. Ensimmäinen vappumarssi vuonna 1907 keräsi yhteensä 400 marssijaa Haavistosta ja Jämsänkoskelta. Kulkue eteni Kansainvälistä laulaen seudun yhteiseen vappujuhlaan Seppolaan.

Virkeän alun jälkeen ammattiosaston toiminta laantui. Väki oli pettynyttä, koska työväen olosuhteet eivät käden käänteessä kohentuneetkaan. Kahdeksan tunnin työpäivä ja kolmivuorotyö olivat aluksi toteutuneet, mutta parin vuoden kuluttua työnantaja alkoi rivetä sopimuksesta. Paluu vanhaan komentoon oli edessä ja väsähtänyt Jämsänkosken tehtaan ammattiosasto nukahti. Vuonna 1911 ei kerätty edes osaston jäsenmaksuja. Kipinä oli jäänyt kuitenkin kytemään. Vuoden kuluttua ammattiosasto päätettiin perustaa uudelleen ja siitä lähtien sen toiminta on ollut lähes katkeamatonta.

Vaikka ensimmäinen maailmansota sai Suomen työväenliikkeen melko hiljaiseksi, Jämsänkosken tehtaan ammattiosasto jatkoi toimintaansa. Vuonna 1914 osasto sai oman lipun. Sen valmisti osaston huvitoimikunnan jäsen Papinnoro. Lippu oli punaista satiinia, siinä oli ammattiosaston lyhenne ja toisella puolella teksti: 8 tunnin työpäivä. Hintaa metrin korkuiselle lipulle tuli 6,50 markkaa.

Maailmansodan loppuminen tiesi inflaatiota ja hintojen nousua. Palkat olivat kuitenkin alhaiset ja Suomi sinnitteli viimeisiä hetkiä tsaarin virkamiesten alaisena. Epävarmuus ajoi Jämsänkoskella tehtaanväen liittymään ammattiosastoihin sankoin joukoin. Vuoden 1916 aikana ammattiosaston jäsenmäärä kohosi nelinkertaiseksi edellisvuoteen verrattuna. Muutamassa vuodessa mieliala oli politisoitunut. Tapaninpäivänä 1916 osasto päätti liittyä Suomen sos.dem.-puolueeseen Jämsänkosken työväenyhdistyksen kautta.
 
Paperitehtaan miehiä paperikonesalissa 1930-luvulla