Ennen sahateollisuutta Jämsänkoski oli jo maatalouden kannalta keskeinen paikka. Koskeen oli 1586 mennessä rakennettu 4 suurta talonpoikien yhteistullimyllyä viljan jauhamiseksi. Kruunun luetteloiden mukaan näitä käytti peräti 80 taloa.

Myllyjen nimet kertonevat siitä, että jyviä tultiin jauhamaan hieman kauempaakin. Myllyjen nimet olivat Pappila, Kauhkiala, Auvila ja Rekola. Jyviä jauhettiin myllyissä ympäri vuoden, mikä teki koskesta Hämeen parhaita myllykoskia - muualla virta ehtyi osaksi vuotta. Jämsän pitäjän suuren koon vuoksi pienempiä myllyjä löytyi toki muualtakin: mm. Muuramesta, Korpilahdelta ja Patajoelta.