Ruotsin tavoitellessa suurvalta-asemaa ja sotkeuduttua 30-vuotiseen sotaan Keski-Euroopassa, myös jämsäläisiä päätyi sotimaan Saksan, Puolan ja Tshekin alueille. Sotiin lähti suhteellisesti varsin paljon suomalaisia ja 1626 Jämsästä haettiinkin peräti 50 miestä sotakentille. Enemmistö pyrki välttämään sotaan joutumista ja kutsuntoja paettiin erämaihin. Jatkuvat värväykset rasittivat Jämsää ja 1639 enää 18 saatiin värvättyä - irtolaiset oli jo kaikki käytännössä värvätty vuosia aiemmin. Ratsumiehiä varusti näihin sotiin kolme jämsäläistä tilaa: Auvila, Yijälä ja Heikkilä. Hakkapeliittoina jämsäläisetkin näkivät maailman ihmeitä ja suuria kaupunkeja ympäri Eurooppaa.
                            _ _ _

" Jos tarkastamme Jämsän pitäjän omistusaloja, huomaamme, että lukuunottamatta niitä erämaankappaleita, jotka ovat sen omilla vierillä, ne melkein kaikki ovat joko Savon rajan varrella tai Maanselän rinteillä tai toisella puolen Maanselkää, Pyhäjärven,
Reisjärven, Lestijärven ja Haapajärven pitäjissä.
1) Tämä seikka mielestäni osottaa, että siihen aikaan kun Jämsän miehet alkoivat hankkia nautintoalueita pohjoisilla erämailla, koko erämaa oli jo suurimmaksi osaksi yksitysomistajien hallussa, sillä mitä varten olisivat Jämsän miehet ruvenneet tekemään noita pitkiä erämaanretkiä, jos nautintoalaa olisi ollut lähempänä; ainakin olisi siinä tapauksessa Jämsän pitäjän erämaankappaleita myöskin
keskierämaalla. — Jää siis selvitettäväksemme, milloin Jämsän pitäjä on alkanut omistella alueita erämailla. Jämsän pitäjän nimeä mainitaan tiettävästi ensi kerran
1449, jolloin määrättiin raja sen ja Kangasalan pitäjän välillä.
1) Mutta tähän aikaan oli se luultavasti vaan
pienenläntä takamaalle syntynyt uutisasutus, joka tuskin viljeli erämaan nautintoa etempänä kuin omilla vierillään.
Vasta 1497 mainitaan sillä oma seurakunnan paimen.
2) Jämsäläisten retket erämaan pohjoisiin osiin eivät siis liene alkaneet ennenkun vasta 15 vuosisadan loppupuoliskolla.

1) Jämsäläisten kalastuksesta Maanselän toisella puolen on muisto säilynyt kansan mielessä. Vieläkin näytellään järvien rannoilla

Pyhäjärven, Reisjärven, Lestijärven ja Haapajärven pitäjissä ,,Hollolaisten"
kalapirttien sijoja ja suomuskasoja ja kun tahdotaan osottaa että joku asia tapahtui hyvin vanhaan aikaan, sanotaan kuvaavasti, että.
se tapahtui silloin Hollolan aikaan.

Ylioppilas J. V. Castren'in muistiinpanojen mukaan, joka kesällä 1886 Muinaismuisto-yhdistyksen stipendiaattina kulki näillä tienoin. — Jämsän miesten olosta niillä seuduin
todistavat myös ne monet Jämsä-vartaloiset paikannimet, joita siellä tavataan."
(Lähde: Hämeen erämaat, asutus ja olot vuoteen 1620, Jalkanen. Kaarlo J.; J:kylän maakuntakirjasto)