Nälkää, kuoloa ja voudin pitkää kouraa
Suomea kohtasi 1600- ja 1700-lukujen taitteessa useita katastrofeja nälän ja sotien muodossa. 1724 asutettiin uudelleen 27 autioksi jäänyttä tilaa - tyhjilleen oli ilmeisesti jäänyt monikertainen määrä tiloja. Aiemmin kukoistaneet kylät olivat valtakunnan 1600-luvun ankaran veropolitiikan myötä joutuneet ahtaalle, jonka seurauksena katovuodet iskivät niihin rajusti. Jo katovuosia ennen veroja jäi rästiin Jämsässä jopa kolmella neljästä talosta. Verorästiensä vuoksi osa ryhtyi vapaaehtoisesti sotamiehiksi, osa karkasi koko pitäjästä, joitakin myös häädettiin. 1600-luvun lopulla enää 25 % tiloista oli talonpoikien omistuksessa – suurin osa tiloista oli kruunun ja maata viljeltiin sopimusvaraisesti. Vasta 1700-luvulla suunta kääntyi ja talonpoikien oloja ryhdyttiin taas parantamaan.