Muistokivi on arkkitehti Hey Bengin suunnittelema ja uurnalehtoalue vihittiin käyttöön helatorstaina vuonna 2000.

Jämsänkosken hautausmaan sankarihauta-alueen muistomerkin suunnitteli arkkitehti M. Nordenswan ja se vihittiin 20.5.1951.

Jämsänkosken sellutehtaan palossa 12.2.1926 kuolleiden korjauspajan mestarin Emil Antellin ja sähkömonttööri, Viljo Kantolan muistokivi, jonka YPJ Oy pystytti. Muistomerkki sijaitsee Jämsänkosken hautausmaalla lähellä sankarihautoja.



Ilveslinnan edustalla keskellä Patalan koskea saaressa on 17.9.1955 paljastettu yhtiön Jämsänkosken tehtaiden sankarivainajien muistomerkki. Sen suunnitteli arkkitehti Pekka Saarema.


Ilveslinnan alapuolella, tehtaan portin vasemmalla puolella panssariaidan takana on Sahalan yhteiskoulun muistotaulu. Silla alueella sijaitsi ns. Sahalan rakennus, jossa käynnistyi jatkosodan aikana 1.10.1943 Jämsänkosken yhteiskoulun toiminta. Muistotaulun materiaali on pronssia ja se on vanhan karttatelineen mallinen.


Vanha kenttätykki yhtiön vanhan kerhon pihalla. Tältä paikalta Jämsänjokilaakson tykkimiehet lähtivät jatkosotaan 18.6.1941. He osallistuivat Karjalan Kannaksen taisteluihin 1941 - 44, 18. divisioonan riveissä. 1990-luvulla (sotamuistot, matrikkeli)


Laatta Ilveslinnan sisääntuloaulassa kertoo sitä, että rakennus oli viime sodan aikana sotasairaalana.


Patsas sijaitsee Ilveslinnan yläaulassa. Se paljastettiin kenraali Rudolf Waldenin 60-vuotisjuhlien yhteydessä 1937. Patsaan on tehnyt kuvanveistäjä Emil Wikström. Alkuperäinen kipsivalos on Sääksmäellä Wisavuoressa Emil Wikströmin ateljeekodissa. Patsaasta on myöhemmin tehty samalla muotilla useita uusia valoksia. Juuso Waldenin määräyksestä ko. teos tuli sijaita kaikissa Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n toimipaikoissa arvokkaalla paikalla.


Ilves-reliefi. Ilveslinnan julkisivussa on kuvanveistäjä Viktor Janssonin hiipivää ilvestä esittävä reliefi, vuodelta 1937.


Reliefi sijaitsee nykyisen taidetalo Pöllölän seinässä. Talo on rakennettu 1948 - 49 osittain Ruotsin valtion tuella. Talossa toimi alun perin lääkärin vastaanotto ja lasten neuvola, 1970-luvulla tilat korjattiin päiväkodiksi. 2000-luvun alussa talo remontoitiin taidetaloksi.


Alkuperäinen Heikki Ennevaaran tekemä työ sijaitsi nykyisen Mäntykallion koulun (ent. Keskuskoulu) liikuntasalin ulkoseinässä. Pienempi kopio alkuperäisestä on nykyisin taiteilijan itse tekemänä tekemänä koulun ruokasalin seinällä Alkuperäinen teos oli vuodelta 1953. Työstä on käytetty myös nimeä Tiedon puu.


Hannover-Linden-tehtaalla 1931 valmistunut teollisuusveturi. Veturi on ollut käytössä Käkisalmella, Myllykoskella, Valkeakoskella ja viimeiset vuodet 1951 - 60 Jämsänkosken tehtaalla. Nykyisin veturi on ns. Vanhan myllyn pihalla Rekolankosken partaalla, jonne se siirrettiin vuonna 1970.

Muistomerkki on kunnianosoitus takavuosien Jämsänkoskea edustaneiden hiihtäjien menestykselle. Teoksen on valmistanut tilauksesta Kontupohjan Kiviveistämö. Kontupohjan kaupunki on Jämsänkosken venäläinen ystävyyskaupunki, joka sijaitsee Karjalassa.