Längelmäen kunnasta vuoden 2007 alusta Jämsään liitettyyn osaan kuuluvat seuraavat maarekisterikylät: Eväjärvi, Hiukkaa, Kaukola, Korpi (osa), Kuusjärvi, Länkipohja, Ouninpohja, Päijälä, Rasi, Syväjärvi (osa) ja Vilkkilä.

Tässä osassa käsitellään näiden kylien muutamien tilojen, lähinnä kantatilojen, säilynyttä perinteistä rakennuskantaa. Paljon mielenkiintoisia kohteita on jäänyt tämän lyhyen esittelyn ulkopuolelle.



Rakennettu ympäristö ja kulttuurimaisemat ovat monikerroksinen kuvaus alueen historiasta, tulosta alueella asuneiden sukupolvien työstä. Längelmäen vakiintuneissa viljelymaisemissa tilakeskukset ovat sijoittuneet suotuisille rakennuspaikoille parhaiden viljelymaiden läheisyyteen. Maatilan pihapiiri ja sen rakennukset ovat usein maisemassa keskeisellä paikalla, ne näkyvät järvien ja peltojen takaa. Vanhempaa rakennusperintöä on alueella säilynyt melko paljon. Rakennuskannassa on nähtävissä maaseutuelinkeinon vaiheet. Kullakin rakennuksella on ollut oma tehtävänsä tilan pihapiirissä. Paikallisia ominaispiirteitä sisältävän, yhtenäisen rakennuskannan syntyyn ovat vaikuttaneet historian kuluessa saavutettu taito ja tieto. Vanha rakennuskanta tuo ympäristölle ajallista syvyyttä ja rikastuttaa sitä.

Teksti
Kristiina Kokko

Lähteet
Aika aikaansa kutakin. Historiikki Vilkkilä, Korpi, Kalkku ja Haukilahti. Eila Vanhatalo. 1995.
Längelmäveden seudun historia I, 1949.
Längelmäveden seudun historia II, Längelmäen historia II, 1954.
Kuhmoisten historia. Seppo Suvanto, 1965.
Pirkanmaan kulttuurihistorialliset kohteet. Tampereen seutukaavaliitto julkaisu B 174, 1990.
Pirkanmaan perinnemaisemat. Maritta Liedenpohja-Ruuhijärvi, Leena Kääntönen, Tiina Schultz, Kirsti Krogerus ja Marita Palokoski Alueelliset ympäristöjulkaisut 125. Pirkanmaan ympäristökeskus1999.
Pirkanmaan-Satakunnan maanmittaustoimisto, maakirjaluettelo.
Suomen maatilat II, Hämeen lääni, 1931.
Suuri maatilakirja V, Hämeen lääni, 1964.
Suomalaiset uunit. Alfred Kolehmainen, Veijo Laine. 1981.
Maivian pidot