Kuoreveden vaakunassa kirkonkello ja sen päällä kruunu muistuttavat Kuoreveden ensimmäisestä kirkosta. Vaakuna viittaa Ruotsin kuningatar Kristiinalle lähetettyyn anomukseen 20.4.1645, jossa pyydettiin lahjoituksena kirkonkelloa, joka myös saatiin. Ensimmäinen kirkko rakennettiin hyvän kulkureitin varrelle, joka tuolloin oli vesitie.

Toisen kirkon peruskivi laskettiin 1683. Todennäköisesti suorakaiteinen kirkko oli käytössä sata vuotta. Tästä kirkosta on tallella vanha numerotaulu, vanha Raamattu v. 1757 sekä Anders Markuksenpoika Råckmanin vuonna 1682 lahjoittama ehtoollista esittävä maalaus.

Päätös kolmannen kirkon, nykyisen uhrikirkon, rakentamisesta tehtiin vuonna 1774 ja rakentamaan ryhdyttiin nelisen vuotta myöhemmin kirkonrakentaja Matts Åkerblomin johdolla. Uuden kirkon seinät nousivat vanhan kirkon ympärille.

Kuoreveden kappeliseurakunnan perustamisesta vuodesta 1640 aina 1900-luvun alkuvuosiin kirkko toimi pitäjäläisten kokoontumistilana. Asukkaat olivat parhaiten tavoitettavissa jumalanpalvelusten jälkeen, joten silloin päätettiin myös yhteisistä yhteiskunnallisista asioista.

Kesäinen kirkkomatka taittui kirkkoveneillä. Immi Hellén kuvaa venekuntien välistä kilpasoutua kirkkoon: "Silloin vesi valkeana kuohui airojen lavoissa ja ryöppysi koskena kokassa. Ja kauan ulapalle kiiri tulijoita vastaan huomenkellojen juhlallinen soitto." (Aamulehti no 230/1929.)