Nahkatehtailija Kustaa Lindemanin poika Kustaa Vuolle-Apiala perusti Koskenpään huopatehtaan vuonna 1922 vanhaan meijerirakennukseen, Kiusanlahden rantaan. Kustaa Vuolle-Apiala kävi pestaamassa ensimmäiset tehtaan työntekijät Karjalan Kannakselta Kirvusta, aluksi mestarina toimi mm. Hemmi Hiltunen. Tehdas oli alusta asti hyvin koneellistettu. Tehtaalla oli villojen karstauskone, vilttauskone, vanutuskone, rullauskoneita sekä viimeistelyyn hiomakoneita. Koneet toimivat höyrykonevoimalla. Höyrykoneena oli entinen laivan höyrykone.

Vuonna 1928 tehdas paloi ja uusi tehdas rakennettiin Kalmalahden rantaan lähelle Verkkalaa. Huopatehtaan läheisyyteen rakennettiin myös asuinrakennuksia muualta tulleiden työntekijöiden käyttöön sekä tehtaan puinen, klassististyylinen konttorirakennus.

Uudessa tehtaassa alettiin valmistaa huopasten lisäksi pehmusteita, syylinkejä, hiihtojalkineita, kumisaappaiden lämpövuoria,  tiivistyshuopia ja pianon näppäinpehmusteita. Tehtaan erikoisuus oli voilokki, erittäin kuohkea pehmustehuopa, jota käytettiin hevosten valjaitten ja huonekalujen pehmusteena. 

Koskenpään huopatehdas oli ennen sotia Suomen suurin huopatehdas. Tehtaalla on ollut merkitystä myös paikkakunnan kehittymisessä. Samassa pihapiirissä sijaitsevat 1920-luvun puinen varastorakennus, uudempi huopavarasto vuodelta 1980 sekä elementtirakenteinen halli vuodelta 1978.

Tänä päivänä Koskenpään Huopatehdas Oy on pääasiassa rakennusaumatiivisteiden valmistaja. Rakennusnauhaa käytetään niin hirsi- kuin elementtitaloissakin. Lisäksi tuotevalikoimaan kuuluvat erilaiset teollisuuden käyttöön tarkoitetut konetiivistehuovat sekä esim.  karstavilla käsinhuovuttajille sekä värjätyt huovat. Koskenpään Huopatehtaan yrittäjä-toimitusjohtajana toimii nykyään Matti Koikkalainen.