Vangit kuljetettiin Längelmäen Talviaistaipaleen kylän vankeinhoitoasemalle. Siellä kuulusteluissa Santeri murtui lopullisesti ja kertoi, että Mustalaismäessä postin kimppuun oli hyökännyt kolme miestä. Heistä yksi oli ollut Janne, joka itse pysyi tiukasti aiemmin antamassaan selityksessä. Vihdoin 7. lokakuuta Santeri tunnusti Jannen toimineen murhailtana yksin. Samassa yhteydessä Santeri kertoi epäilleensä, että Janne oli myös keväisen Mäntän rahalähetyksen anastaja.

Santerin tunnustuksen jälkeen aloitettiin rahojen etsintä ja kätkö löytyikin tapahtumapaikan läheltä, kiven kolosta. Santerin paitaan oli kiedottuna 2 000 kolmen markan seteliä ja 1 000 markan seteliä. Rahoja oli ollut yhteensä 10 087 markkaa kahdessa rahakirjeessä, joista toinen oli matkalla Suomen Pankista Kuopion vekselikonttoriin ja toinen pienempi Pietarista Jyväskylään. Santerin paidan lisäksi uudeksi raskauttavaksi todisteeksi tuli Jannen paidasta löytyneet verijäljet.

Ensimmäisen kerran oikeutta käytiin välikäräjillä, jotka pidettiin 20. marraskuuta 1867 Längelmäen pitäjän Hiukkaan kylän Jaakkolassa. Janne pysyi tuolloinkin tiukasti aiemmassa kertomuksessaan.

Janne ja Santeri pidettiin edelleen vangittuina Hämeenlinnassa. Siellä Janne sairastui vakavasti lavantautiin, joka tuohon aikaan oli monia tappanut sairaus. Kuolemanpelossaan hän teki täydellisen tunnustuksen 21.12.1867, vain muutamaa päivää ennen 21. ikävuottaan. Tunnustuksen mukaan hän oli yhdessä Santerin kanssa aiemmin keväällä varastanut kievarissa Mäntän sahan lukitusta ja sinetöidystä laukusta 1 000 markkaa. Syksyllä hän oli seipäällä ja lekalla tappanut postiljooni Matti Mäkeläisen sekä varastanut tämän laukusta 7 294 markkaa. Näistä 7 000 hän oli markkaa piilottanut rikospaikan lähellä kivenkoloon ja loput kotitalonsa puuvajaan. Puuttuvasta 2 793 markasta hän ei sanonut tietävänsä. Niiden arvellaan pudonneen pimeässä rikospaikalle ja joutuneen sivullisten haltuun.

Nimismies Lagerlund sai tehtäväkseen jäljittää kadonneita rahoja. Mäntän rahojen, siihen aikaan harvinaisten kymmenen sadan markan setelin, jäljittämisessä auttoi Jannen tunnustus: hän kertoi vaihtaneensa neljä sadan markan seteliä suutari Savolinilla Jämsässä sekä jättäneensä kahden setelin vaihdon Juuselan Kustaan ja kahden vaihdon tunnetun laukkuryssän tehtäväksi. Yhden oli pieninyt eräs tuntematon laukkuryssä ja viimeisen Janne itse Tampereen markkinoilla.

Murhatyön tehdessään Janne oli yllättävän nuori eli vasta täyttämässä 21 vuotta. Ryöstömurhan motiiviksi on mainittu polttava rahantarve, joka johtui Jannen loisteliaasta elämästä alituisine naisseikkailuineen. Mäntän postiljoonilta varastetuilla rahoilla on Jannen kerrottu ostaneen murhatyötä edeltäneenä kesänä kihlat lauluista tunnetulle morsiamelleen, Längelmäen Mattilan talon emännöitsijälle Aleksandra Erlingille, jonka lyhyempi ja tuttavallisempi nimi oli Mattilan Santra.