Museorakennus on tavanomaisen paritupatyyppisen talonpoikaistalon puolikas 1800-luvulta. Talossa on ollut pirtin päässä yhteensalvottuna kamari.

Sisätiloiltaan pirtti on vaatimaton. Alkuperäisessä asuinrakennuksessa oli viimeksi uloslämpiävä uuni. Museorakennuksessa sen sijaan on muurattu savu-uuni. Uunin vastakkaisella seinällä on halkojen heittoa varten lykkyykansinen räppänä.

Sisustuksena museopirtissä on pöytä, muutamia tuoleja ja seinänvieruspenkkejä sekä pienesineistöä ja työkaluja. Pienesineistä mainittakoon mm. kirkkovakka, miesten työkaluja ja ruoka-astioita. Pirttiä on valaistu pärein ja kynttilöin, mistä kertovat mm. pärepihdit ja kynttilänjalat.

Vuonna 1961 Längelmäen kotiseutuyhdistyksen johtokunta osti Puharilasta Salmenniemen tilalta vanhan riihirakennuksen. Se siirrettiin samana suvena talkoovoimin Hiukkaalle museonmäelle. Riihi on tyypillinen kylkiäisriihi.

Rakennuksia on kunnostettu perinteitä vaalien. Riihi katettiin talkoovoimin heinäkuussa 2000 uusilla päreillä. Asuinrakennuksen katto on uusittu jo aiemmin.