Jämsän Suomalainen Yhteiskoulun opetus koostui lähes kokonaan kaikille yhteisistä aineista. Sortovuodet näkyivät kieliohjelmassa: venäjänkielellä oli lukuvuonna 1915 - 16 suurempi tuntimäärä kuin äidinkielellä.

Maanviljelyslyseon opetussuunnitelmassa oli maataloudellisten aineiden ohella huomattavan paljon luonnontieteellisiä aineita. Tämä perinne jatkui reaalilukion opetussuunnitelmassa. Sen sijaan matematiikan tunteja pudotettiin huomattavasti siirryttäessä reaalilukioon. Uutena kielenä reaalilukion opetussuunnitelmaan tuli englanti. Opetussuunnitelma muuttui ammatillispainotteisesta yleissivistävämmäksi 1930-luvulla.

Sodan jälkeisinä vuosikymmeninä valinnaisuus laajeni. Ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi saattoi valita saksan sijasta englannin sekä luonnonhistorian sijaan saattoi valita psykologiaa. Vuonna 1961 alkoi jako kielilinjaan ja matemaattiseen linjaan.

Peruskoulun tuntijakoa on muutettu jo monta kertaa. Alun tasokursseista kielissä, matematiikassa sekä fysiikassa ja
kemiassa luovuttiin. Valinnaisuutta oli laajimmillaan jopa 18 tuntia, uusimmassa tuntijaossa valinnaisia tunteja on 13. Pakollisten taide- ja taitoaineiden osuus on pienentynyt, mutta valinnaisaineissa tätä puutetta voi halutessaan paikata.

Myös lukion opetussuunnitelmaan tuli 1970-luvulla laajempi valinnaisuus. Valtakunnallinen lukiouudistus lukuvuonna 1982 - 83 toi käyttöön kurssimuotoisen opetussuunnitelman, joka toteutettiin heti kuusijaksojärjestelmänä. Luokaton lukio alkoi lukuvuonna 1995 - 96, se puolestaan mahdollisti lukion suorittamisen 2 - 4 vuoden aikana. Myös ylioppilastutkintoa on uudistettu, yhtenä keskeisinä muutoksena on mahdollisuus hajauttaa tutkinto usealle eri suorituskerralle.