Savon tilan synty ajoittuu 1500-luvulle, jolloin Kuoreveden alueelle perustettiin ahkerasti uudistiloja. Taustalla oli kuningas Kustaa Vaasan määräys vuodelta 1542. Sen mukaan asumattomat erämaat kuuluivat kruunulle. Kuninkaan avulla kuka tahansa sai ne asuttaa. Etusija annettiin kuitenkin entisille nautinnanhaltijoille. Tavoitteena oli saada erämaihin lisää veroja maksavia talonpoikaistiloja.

Savon tila on ollut olemassa ainakin vuonna 1540, jolloin sen isännäksi mainitaan Niilo-niminen mies. 1550-luvun alkupuolella tilan isäntä oli Klemet Suinu.

Savon ensimmäiset asukkaat tulivat Kangasalta, jonka eräalueisiin Kuorevesi tuohon aikaan kuului. Tähän viittaa selkeästi myös Suinula-nimi, joka tavataan sekä Kangasalla että Kuorevedellä. Jo 1500-luvun puolivälin jälkeen Savo oli Kuoreveden suurin tila sekä alueiltaan että veroäyreiltään. Lehmiäkin siellä oli silloin jo kymmenen.

Vuonna 1571 laaditun hopeaveroluettelon mukaan Savon Tuomas Niilonpoika maksoi veroja 31 markkaa. Omaisuus veti vertoja Kangasalan vauraimmalle talolle, josta maksettiin 35 markkaa veroa.


Savo-nimen alkuperästä on esitetty monenlaisia arveluja. Toisin kuin voisi kuvitella, nimi ei viittaa savolaisten uudisasuttajiin vaikutukseen. Sen sijaan Savo-nimen arvellaan juontavan savesta. Hämäläinen maanviljelys pohjautui peltoviljelyyn, ei kaskiviljelyyn niin kuin savolaisten. Uusia asuinpaikkoja hakiessaan hämäläiset etsivät hedelmällisiä savimaita. Vastaavia savi- ja savo-alkuisia nimiä tavataan muualtakin Pohjois-Pirkanmaalta.