Hiukkan maarekisterikylä sijaitsee Länkipohjan eteläpuolella, Taikinapohjan ja Hiukkaanlahden rannoilla. Kylä rajoittuu lännessä Syväjärven kylään ja idässä Rasin kylään.

Julkaisussa Pirkanmaan kulttuurihistorialliset kohteet on Hiukkaan kylän kulttuurimaisema valittu kohteeksi rakennushistoriallisin ja maisemallisin perustein. "Hiukkaan kylässä on edustava kulttuurimaisema kirkolle ja Vinkiään vievien teiden välissä."

Hiukkaa kuului ilmeisesti vielä vuonna 1502 Kangasalaan. Kylässä oli vuonna 1539 kaksi taloa. Vuonna 1558 luettiin tähän kylään kuuluvaksi myös Länkipohja, jolloin siinä oli 5 taloa. Molemmat ovat varmaan keskiaikaisia, vaikkei niitä ajan asiakirjoissa ole mainittu. Vanha kylätontti oli Jaakolan mäellä, Hiukkaanlahden törmällä.

Hiukkaan kylän talot ovat maakirjassa Seppälä eli Jaakola, Nikkilä ja Pappila (Prestgård). Isojako päättyi vuonna 1790. Seppälän eli Jaakkolan perintötalo halottiin isojaossa kahteen osaan, Jaakkola ja Seppälä. Uusjakojärjestely vahvistettiin vuonna 1881. Perälä lohkottiin Pappilasta vuokra-alueiden erottamisessa vuonna 1926 ja muodostettiin uudeksi maakirjataloksi no 4.


Jaakkolan tila sijaitsee Hiukkaanlahden tuntumassa, Vinkiäntien varrella. Tila on kuulunut omistajasuvulle vuodesta 1882 lähtien.

Pihapiirissä ovat asuinrakennus ja navetta-talli. Tien toisella puolella, rannan suunnalla on päärakennuksen suuntainen aittarivi, jossa on viisi aittaa. Kivinavetta rakennettiin vuonna 1927. Navettaa oli rakentamassa paikallinen kivimestari Kypärä. Puinen tallirakennus paloi vuonna 1946, jonka jälkeen navetan jatkoksi rakennettiin hirsinen tallisiipi. Vilja-aitta ja maakellari ovat navetan eteläpuolella.

Tilan riihi on ns. riihikalliolla tien toisella puolella. Riihi on ollut paririihi, jossa oli pahnalato rinteen puolella. Toinen riihi on säilynyt.

Aittarivin päädyssä oli pariaitta sekä rannassa pyykkitupa, verkkoaitta ja paja. Navetan vieressä oli sauna. Muita kadonneita rakennuksia ovat mm. liiteri ja lato.


Seppälän tila sijaitsee Hiukkaan lahden tuntumassa, Hepojärven lähellä, Vinkiäntien ja Kirkkotien kulmauksessa olevalla mäellä.

Pihapiirissä ovat asuinrakennus, aittarivi, maakellari ja kivinavetta. Päärakennus on peräisin 1800-luvun lopulta, mutta sitä on muutettu useaan kertaan mm. vuonna 1923. Kivinavetta, jossa oli 20 lehmän navetta ja 7 hevosen talli, rakennettiin vuonna 1913 ja uudistettiin vuonna 1936, suunnitelmat oli laatinut rakennusmestari Hermanni Toivonen.

Pitkä aittarivi-piharakennus on 1920-luvulta, mutta siinä olevat aitat ovat vanhempia. Aittoja ovat jyväaitta, liha-aitta, pyykkihuone, mankelihuone jne. Pihapiiristä kauempana, Kirkkotien lähellä sijaitsevat tilan riihi ja kuivuri. Kiviholvattua maakellaria oli rakentamassa paikallinen kivimestari Kypärä. Kadonneita rakennuksia ovat jyväaitta, alapytinki ja aitta.


Nikkilän tila sijaitsee Vinkiäntien varrella, pienen Maivian järven lähettyvillä. Nikkilän perintötalo (nro 2) oli 1700-luvulta saakka Wallinin suvun omistuksessa. Nikkilän osti vuonna 1893 Hiedan sahan konemestari Juho Alenius, jonka suvulla tila oli 1990-luvun lopulle saakka. Nikkilä toimi kestikievarina, ja siellä pidettiin käräjiä 15 vuoden ajan. Talossa on pidetty myös maanviljelysnäyttely kesällä 1877. Nykyisin talossa toimii juhlatalo Maivian pidot.

Nikkilän päärakennus on kookas talonpoikaistalo, jonka pirttipääty on rakennettu 1850-luvulla, sali ja salin kuisti vuonna 1915. Pirtissä on suuri takkauuni, jonka kuva on julkaisussa Suomalaiset uunit.

Asuinrakennuksen lisäksi tilan rakennuksista on säilynyt liiteri, paririihi ja lato sekä muualta siirretty aitta. Pihapiirissä oli ennen karjasuoja, jossa oli 24 lehmän navetta,
8 hevosen talli ja sikala.