Länkipohjan kylä sijaitsee Längelmäveden vesistön koillispäässä, Länkipohjanlahden rannalla.

Länkipohja kuului Kangasalaan ilmeisesti vielä vuonna 1502. Länkipohjan kylä ilmestyi maakirjoihin 1540-luvun toisella puoliskolla. Se kuului Kulsialan hallintopitäjään. Länkipohjan kylässä oli vuonna 1566 verotiloja 3 kpl. Länkipohjan kylän talot ovat maarekisterissä numeroitu 1 Uotila, 2 Kauppila ja 3 Laurila. Isojakokartat ovat vuosilta 1773 - 1789. Isojakokartta osoittaa Länkipohjan talojen kasvaneen ahtaaksi ryhmäkyläksi. Isojako päättyi vuonna 1790.

Länkipohjan kylä oli vilkas liikenne- ja kauppapaikka. Höyrylaivaliikenne, puun uitto, sahateollisuus ja liikenneväylät ovat vaikuttaneet Länkipohjan kehitykseen. Kunnallisten toimintojen keskus Länkipohjasta tuli vuonna 1964, kun kunnantoimisto siirtyi sinne Längelmäen kirkonkylältä.

Länkipohjan kohteista Pirkanmaan kulttuurihistorialliset kohteet -julkaisussa ovat mukana Länkipohjan rukoushuone, Rääsäri (purettu), Uotila, Mäkelä, Päivärinta ja Länkipohjan työväentalo. Kohteet on valittu rakennushistoriallisin perustein, Uotila lisäksi maisemallisin perustein.


Uotilan tila sijaitsee maisemallisesti keskeisellä paikalla Länkipohjan taajamassa. Pihalta avautuvat laajat näkymät Länkipohjanlahdelle yli rantaan laskevien peltojen.

Uotilan tila on osa Länkipohjan kylän asutushistoriaa. Talon isäntiä tiedetään vuodesta 1539 lähtien. Päärakennus on lähes Länkipohjantien varrella. Edellinen päärakennus paloi Länkipohjan taisteluissa vuonna 1918. Nykyinen päärakennus valmistui seuraavana vuonna vanhojen peruskivien päälle.

Pihapiirissä päärakennuksen vieressä on punamullattu hirsinen sauna- ja varastorakennus sekä viistosti vastapäätä pitkä aittarakennus. Kolmen sisäänvedetyn aitan molemmin puolin ovat isommat aitat ja toisessa päässä liiterit. Aittarakennus on alun perin 1800-luvulta, mutta nykyinen muoto on vuodelta 1928.

Aittarakennuksen vieressä, päärakennusta vastapäätä on navetta-kanalarakennus. Tämä karjasuoja on rakennettu sementtitiilistä vuonna 1929 ja siinä näkyy klassismin piirteitä. Navetan takana sijaitsee tilan entinen riihi ja muita talousrakennuksia.


Laurilan tila sijaitsee peltoaukealle avautuvalla etelärinteellä, metsänreunassa Petsamontien varrella. Tilalla on säilynyt perinteistä rakennuskantaa kuten jyväaitta ja riihi.

Tila on osa Länkipohjan kylän historiaa. Talon isäntiä tiedetään vuodesta 1539 lähtien.
Laurilan perintötalo (no 3) oli jaettu isojaon yhteydessä, vuonna 1790, kahteen osaan Yli-Laurila ja Ala-Laurila (Rääsäri), jotka sijaitsivat ennen Länkipohjan keskustassa vastapäätä Uotilaa. Päärakennus ja navetta paloivat Länkipohjan taisteluissa vuonna 1918.

Asuinrakennus valmistui uuteen paikkaan vuonna1921. Päärakennuksen takana ovat hirsirakenteiset aitat: jyväaitta, aittarivi ja aitta-liiteri. Jyväaitta on siirretty tilan vanhalta paikalta. Vilja-aitassa oli ennen sivuposket ja otsa, mutta siirron yhteydessä muutettu suoraksi. Neljän aitan aittarivi on rakennettu vuonna 1939. Pariaittaa on jatkettu lautarakenteisella puuliiterillä.

Itäpuolella, poikittain asuinrakennukseen nähden on hirsirakenteinen navetta, jossa on aumakatto. Navetan takana oleva savusauna siirrettiin vuonna 1919 Korkeasuon tilalta, missä se oli työmiehen asuntomökkinä. Riihirakennus sijaitsee pihapiirin länsipuolella. Riihi on siirretty tilan vanhalta paikalta.
 
Tilalla on ollut paja, kalustovaja, hirsinen puuliiteri ja pehkuvaja. Laurilan tilaan kuului myös mylly, joka toimi Hirsikankaalla Sulunjärvestä laskevan joen varrella 1900-luvun alkupuolelle saakka.


Mäkelän tila on keskeisellä paikalla, peltojen ympäröimällä mäellä, Länkipohjan keskustan tuntumassa. Tila on lohkottu Laurilan kantatilasta uusjaon yhteydessä vuonna 1924.

Mäkelän tilan sivurakennuksessa on pidetty kestikievaria 1880-luvulta 1920-luvun loppupuolelle asti. Tämän jälkeen se toimi vielä pari vuotta kyytiasemana. Kyytikuljetukset tulivat ja lähtivät Västilän Tuomaalan kestikievarista ja Hallissa sijainneesta kestikievarista. Vuosina 1960 -1972 sivurakennuksessa pidettiin käräjiä.

Pihapiirissä ovat sivurakennus, navetta-kanala, aitta, leikkimökki ja uudempi asuinrakennus. Pihapiirin takana mäellä ovat riihi ja liiteri. Punamullattu sivurakennus on vuodelta 1899. Tämän hirsipintaisen kestikievarirakennuksen kahden sisääntulokuistin välissä on kapeampi lasikuisti. Ikkunoiden kehyslautojen yläosassa on koristeleikkauksia. Rakennuksen toisessa päässä on kaksi kamaria, keskellä keittiö ja kaksi kamaria keittiön takana sekä toisessa päässä pirtti ja kellari. Pirtissä on kookas takka-uuni.

Kestikievarirakennuksen edessä on 3-osainen riviaitta ja vastapäätä  navetta-kanalarakennus. Hirsinen navettaosa on vanhempi kuin kanalan pääty, joka on rakennettu 1930-luvulla.


Wallinin kauppiastalo on Länkipohjan taajaman vanhimpia kaupparakennuksia. Rakennus näkyy monissa Länkipohjan kylästä otetuissa vanhimmissa valokuvissa.

Rakennuksen poikkipäädyssä on räystäskoriste, pihan puolella koristeellinen lasikuisti sekä ikkunoiden puitejaossa jugendin piirteitä. 1930-luvulla rakennetussa laajennuksessa ikkunat ovat pelkistetymmät. Kauppakiinteistöön kuuluvat varastorakennus ja piharakennus.