Rasin kylä sijaitsee Länkipohjan ja Hiukkaan itäpuolella, Isojärven Kaatselän ja Hämepohjan sekä Rasinjärven, Pitkäjärven ja Kuoksenjärven rannoilla. Rasin kylä on siirretty kokonaisuudessaan Kuhmoisten kunnasta Längelmäelle vuoden 1925 lopussa.

Kuhmoisten alueella kulki vähän matkaa ns. vanha Laukaan tie eli Hämeentie, jonka varrelle syntyivät 1630-luvulla Ounin ja Rasin rälssitorpat. Talojen nimet ilmestyivät maakirjoihin vasta vuonna 1698. Useimmissa tapauksissa ne ovat jo aikaisemmin syntyneet. Kuhmoisten taloluettelossa oli Rasin yksinäistila vuonna 1698. Rasin omia torppia olivat Kangijärvi (1771), Hämöslahti (1780), Pajulahti (1782), Sarkaset (1803, 1810), Saarikko (1817), Lulli (1823) ja Talvitaipale (1824). Hämöslahdesta tuli Rasin kolmannes vuonna 1790. Rasilla oli vuonna 1870 vain Talvitaipaleen torppa ja Hämöslahdella uusi Tanhuanpään (1841) torppa.

Koska molemmat yksinäistilat, Rasi ja Ouni, kuuluivat isoonjakoon asti Päijälän jakokuntaan ja sen kantakylillä oli oikeus perustaa niiden naapuriin yhteismaille torppia, ovat monet aikaisemmin mainituista asumuksista myöhemmin Rasin ja Ouninpohjan kylien rajojen sisällä. Niinpä vasta vuodesta 1852 isojaon päätyttyä oli Rasin kylässä paitsi Rasia ja Hämöslahtea 11 kruunun uudistilaa.

Isojaossa olivat mukana seuraavat Rasin kylän perintötalot: Rasi, Hämeenlahti, Kuoksenjärvi, Korpela, Pitkäjärvi, Humalajärvi, Saarijärvi, Salmi, Nuottijärvi, Lulli, Peräjärvi, Piilola ja Korkeasuo.


Rasin kylän kantatila Rasinjärven rannalla oli merkitty maakirjaan vuonna 1698. Tilalla on säilynyt vanhaa rakennuskantaa: mm. asuinrakennus (1906), aittarivi ja riihi.

Rasin perintötalosta lohkottiin vuokra-alueiden erottamisessa vuonna 1927 Lahdenpohja ja Talvitie.


Hämelahden tila sijaitsee Kaatselän järven Hämepohjan lahden itärannalla. Hämelahden perintötalo halottiin vuonna 1929 kahteen osaan, Hämelahti ja Vanha-Hämelahti.


Salmen tila (no 8) sijaitsee Salmijärven ja Pitkäjärven välisellä kannaksella.

Tilalla on säilynyt vanhaa rakennuskantaa: mm. aittarivi, vilja-aitta, savusauna, tiilinavetta ja hirsilatoja.


Nuottijärvien tila (nro 9) sijaitsee Rasin kylän lounaispuolella, lähellä Vinkiän kylän rajaa.

Tilan hirsirakennukset muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Vanhaa rakennuskantaa ovat asuinrakennus, aitta-piharakennus, aittarivi, navetta/talli, riihi, parilato ja lato.


Peräjärven tila (nro 11) on ollut samalla suvulla vuodesta 1778 lähtien. Peräjärvi oli Päijälän Leissalan Ruotsin vallan aikainen torppa. Kruunun uudistilaksi se muutettiin vuonna 1852.

Peräjärven tilan rakennukset muodostavat ehjän kokonaisuuden metsän rajaamassa kumpuilevassa peltomaisemassa. Vanha päärakennus oli nykyisen, 1930-luvulla valmistuneen, asuinrakennuksen paikalla. Navetta on rakennettu sotavuosina punatiilestä vanhan hirsinavetan perustuksille. Pihapiirissä on aittarivi ja kaksi jalka-aittaa, liha-aitta vuodelta 1811 ja vilja-aitta.

Riihi on siirretty nykyiselle paikalleen vuoteen 1907 mennessä. Riihi on ollut paririihi, jossa oli 6-kulmainen hevoskiertokatos. Toinen, isompi riihi on siirretty 1960-luvulla viereiselle tilalle. Riihen lähistöllä on kaksi heinälatoa, joista pienempi on siirretty suoviljelyksiltä.
Alatupa oli päärakennuksen eteläpuolella.