Myös Jämsän työväki perusti oman kaartinsa vaikka Jämsän Työväenyhdistyksen kokouspöytäkirjoissa vuoden 1918 alussa ei mikään paljasta, että sekasortoiset ajat olivat alkaneet. Asiapapereista ei näiltä ajoilta löydy minkäänlaista yhteiskunta-analyysiä. Näin ollen poliittinen vaikuttaminen jäi suurelta osin kunnallisjärjestölle eikä työväenyhdistykselle. Pöytäkirjojen mukaan yhdistyksen johtokunta työskenteli ajan oloihin nähden hyvin arkipäiväisten asioiden ja juhlasuunnitelmien parissa. Vaikka Jämsän siihenastiset tapahtumat antoivat varmasti aiheen aavistella pahinta mahdollista, mitään merkkejä tällaisesta ei näy yhdistyksen johtokunnan pöytäkirjoissa. Tämä on merkillepantavaa ja outoa, koska juuri nämä työväenyhdistysten johtohenkilöt Jämsän alueella joutuivat tuota pikaa surmatekojen kohteiksi.

Muutama pöytäkirjamerkintä esimerkiksi työväentalon käytöstä paljastaa jonkinlaisen kaartin olleen olemassa ja harjoituksiaan pitämässä jo joulukuussa 1917: "Järjestyskaartille päätettiin antaa kerran kuussa pikku sali harjoituksia ja seurustelu iltoja varten. Iltamistaan sitä vastoin saavat maksaa vuokratariffin mukaan." Vastuu työväentalon iltamien ja muidenkin tilaisuuksien järjestyksen pidosta annettiin kokonaisuudessaan kaartille, "ehdolla, että on pidettävä hyvä järjestys aina". (22)

Työväentalolle oli muun muassa suunnitteilla tammikuun 13. päiväksi itsenäisyysjuhla, josta oltiin tekemässä perheiltamatyyppistä yhdessäoloa esitelmineen ja runonlausuntoineen. Tulo- ja menoarvio vuodelle 1918 hyväksyttiin. (23)

Tavanomaisten rutiinien käsittely jatkui yhdistyksen vuosikokouksessa 13. tammikuuta. Toimintakertomus ja tilikertomus luettiin ja hyväksyttiin. Ravintolatilit ja huvitoimikunnan tilit hyväksyttiin. Johtokunnan kokous oli samana päivänä. Sielläkään ei poikkeuksellisista ajoista ollut mitään mainintaa. Sen sijaan johtokunta keskusteli siitä, kuinka työväentalon varustuksen kehittyminen vaati uusia ratkaisuja. "Lampun hoitajalle" päätettiin maksaa korkeintaan yksi markka illalta, ja "vaateputkan" hoitajan palkaksi hyväksyttiin kaksi markkaa kerralta. (24)

Sisällissotakeväänä Jämsän työväenyhdistyksen viimeiseksi tilaisuudeksi jäi johtokunnan kokous 7. helmikuuta. Asioina olivat lähinnä yhdistyksen lukutuvan seinien tilkitseminen ja kassaholvin hankkiminen. Muutenkaan ei papereihin kirjattu mitään poikkeavaa. (25) Työväen urheiluseura Jämsän Tarmo järjesti hiihtokilpailuja vielä silloin, kun muualla jo aseet paukkuivat. Viiden kilometrin hiihtokilpailut pidettiin Jämsän hangilla 20. tammikuuta ja 15 kilometrin kisat vielä 3. helmikuuta, jolloin sisällissota oli muualla jo täydessä käynnissä. Ainoana huolenaiheena pöytäkirjoihin merkittiin, että hiihtokeli oli huono, eikä siksi parhaisiin tuloksiin päästy! (26, 27)