Jämsän kapinakevään tapahtumia tutkinut Jukka Rislakki on todennut, että vieraspaikkakuntalaiset uhrit huomioiden Jämsässä surmattiin keväällä 1918 yhteensä noin 70 ihmistä. Väkivalta kohdistui lähes poikkeuksetta Jämsän keskustan ja sivukylien työväenyhdistysten johtohenkilöihin tai jäseniin. Henkensä menettäneistä yhdeksän oli Jämsän alueella toimineiden työväenyhdistysten puheenjohtajia, kolme oli toiminut rahastonhoitajina, kaksi sihteereinä ja kaksi johtokunnan jäseninä. Lisäksi ainakin 15 muuta uhria oli ollut erinäisissä luottamustehtävissä työväenyhdistyksissä, ammattiosastoissa, urheiluseura Tarmossa tai elintarvikelautakunnassa.

Taisteluissa eri puolilla Suomea kaatui vajaat parikymmentä jämsäläistä punakaartilaista. Valkoisten puolella kaatui yhdeksän jämsäläistä rintamasotilasta ja ainakin neljä kuoli valkoisten hevosmiehinä. Uhrien lukumäärä kokonaisuudessaan on 170 henkilöä, missä ovat mukana Jämsässä surmatut jämsäläiset ja vieraspaikkakuntalaiset, muualla surmatut ja kadonneet jämsäläiset, vankileireillä teloitetut sekä nälkään ja sairauksiin kuolleet jämsäläiset ynnä rintamaoloissa valkoisten ja punaisten puolella kaatuneet jämsäläiset. (28)


Kevättä 1918 ei voi taikoa olemattomaksi. Sitä todistavat surmansa saaneiden nimet kuvanveistäjä Heikki Häiväojan suunnittelemassa muistopaadessa Jämsän vanhalla hautausmaalla. Viime sotien sankarivainajien hautausmaalla taas sijaitsee taiteilija Evert Porilan tekemä muistopatsas sisällissodassa valkoisten puolella kaatuneiden kunniaksi. Nämä muistomerkit kertovat vuoden 1918 onnettomasta tapahtumien kulusta. Sankarihautausmaan kupeeseen kirkon eteläpuolelle on pystytetty niin ikään Heikki Häiväojan suunnittelema Rauhan ja sovinnon muistomerkki. Sen kautta haetaan lopullista sovinnontekoa ja anteeksiantoa - jotta haavat lopulta umpeutuisivat ja näistä ikävistä muistoista päästäisiin vihdoin yli.