Sanuvat tätä meijän hyveä Juokslahtii mehtäkyläks ja hiljaiseks kulumakunnaks, miksä mikii haukkuu - noi sivukulukijat - mutta siinä ne valehtelii tai sitte ne ei tiijä tämän puole asijoista miteä. Sillä eletäähä teällä suurmoalima kanssa jos ei iha rinnan nii pikkusen perässä. Ja ku oikee aattelii nii eihä teältä puutu miteä. Peäsii lähtemää ja tulemaa millo ihte tykkeä,. Teällä on kauppoja, on sahat, myllyt, meijerit ja vieläpä niin suur uutuus ku sähkö, että eihä sitä paljo ihmeämpeä ole muuvallakkoa. Mutta yhessä asijassa ollaa teällä vissii vielä muistki, sillä ei sunkoa valtiopäiviä ole istuttu eikä istuta muuvalla kuin moa pääkaupungissa, mutta Juokslahdellapa on istuttu. os ette usko nii kysykeä vanhemmiltä ihmisisltä jotka siellä oli valtiopäivämiehenä. Näitä valtiopäivijä istuttii noin 25 vuotta takaperi . Kaikista innokkaammi eduskuntatalona olj Mustanieme pirtti ja kesällä maanti penkat. Talvella istuttii pirtissä ja kinattii että noama punasena. niillä valtiopäivillä pohittii enimmäksee hevosasioista, moitittii moitittii ja kiitettii hevoset oikee hyväks. Sitte kaikenmoalima asijoista ja puoluveasijoista kans vähä kinattii. Pirtissä kokoonnuttii joka pyhä iltapäevä ku päivälline olj syöty alako miehet valamituva lähtemää. "No eiks männä valtiijopäeville", kyselii toisiltaa. "No männää voa", nii sitä painuttii joukolla. Paraammissa kokovuksissa olj viiskkymmentäki miestä, sillä naiseläjiä ei juur ollu. Ensimmäistä tai toista puhemiestä ei ollu mutta tavallaa puhetta joht Mustanieme isäntäö vainoa. Se aina alotti toise asia ku toine ol loppuu käsitelty ja peätös tehty.: että sillä hevosella ei tie yhtii mitii tai toas toine olj kiitetty moasta taivoasee. Näije istuntoje lyspuolesta pitt huole Pihlajamäen Vihtor vainoa, joka kerto hausjoi kaskui vanhoilta ajoilt, joille sitte kovasti naiurettii. Kova kinoamaa olj Iso-Matti vainoa joka asu Niskalan tyköna Nurmelassa. Se alotti aika kina ja väittel oikee peeja ärrie voimall, nous pekistä seisomaa ku kova paikka tulj ja räjähytti nii että tamut lentelt. Isäntä vainoa kanssa ne eros aian kovasssa kinassa ja pahalla peällä, mutta ku Matti olj päivä pois nii isäntä alako katella ja kysellä, että mikähä Matille on tullu ku sitä ei kuulu. Ja nii Matti täsmällisesti käy joka päivä kinoamassa ku suinki kerkis. No nii nyt minä ole vähä kertonu niistä vanha aja valtijopäivistä että ette soa veäreä käsitystä niistä, nii oikase vähä ja selitän asian oikii lajia. Ei niillä Valtijopäivillä miteä uusija lakia seäjetty, eikä muitakoa asioijta keritty uusimaan ja parantelemaa. Mutta miehet muute pyhä päivä kuluks kokoontu yhtee puhumaa ja aikoansa kuluttaa ja tottuvat kerran kokoontumaa sinne niemee ja näitä sitte kylän kesken kuhtuttii valtijopäiviks. Sitte nämä valtijopäivät julistettii peättyneeks site, että nqaisväk alako kantoa ruokoa pöytää, sen jälkii alako kuki painua ovesta mäille ja kotiaa päin tullskseen seuraavana pyhänä uuvestaa.

Ilmestynyt Juokslahden NuorisoseuranViritys-lehdessä v.1932