V. 1893 perustettiin Jämsänkoskelle soittokunta, jonka taustayhteisönä oli vireät yhtiöläiset. Soitto aloitettiin kvartettipohjalta, mutta tehtaan palkkakonttorissa suoritettu rahankeräys tuotti sen verran, että saatiin hankituksi seitsikon soittimet. Vähitellen tämän ryhmän toiminta hiljeni, mutta se virisi uudelleen, kun perustettiin VPK:n soittokunta v.1904. Johtajansa Aleksi Hammarin johdolla jämsänkoskelaiset keräsivät kunniaa Kansanvalistusseuran järjestämässä soittokilpailussa Savonlinnassa v.1913, hankkien ensimmäisen palkinnon. Seuraavana vuonna Kuopiossa soittokunta saavutti toisen sijan.
20-luvun lopussa soittokunnan toiminta hiipui. Toiminnan hiljenemiseen vaikutti ehkä myös kansalaissodan jälkeinen aika. 1930-luvulla soittokunta toimi myös suojeluskunnan soittokuntana.

Sotien jälkeen toiminta oli jonkin aikaa lamassa. Soittaminen jatkui kuitenkin myöhemmin TY:n soittokuntana, joka 50-luvulle tultaessa hajosi poliittisiin ristiriitoihin.
V. 1952 ryhmä entisiä soittajia kokoontui harjoittelemaan juhlistaakseen johtaja Rislakin tilaisuutta, hänen täyttäessään vuosia. Esiintyminen onnistui niin hyvin, että ryhmä esiteltiin myös Juuso Waldenille, joka oli sitä mieltä, että orkesterille on hankittava kapellimestari.
Samana vuonna saatiin sitten tähän tehtävään Kalle Kukkonen, joka oli armeijan soittajakoulun ensimmäisen kurssin oppilaita ja Helsingin poliisisoittokunnan ensimmäinen kapellimestari, "Jori" Malmstenin edeltäjänä.

Kukkosen aikana tehtaan soittokunnan, jota nimeä nyt käytettiin, toiminta oli vireää koko 50-luvun, jolloin nuoria soittajia koulutettiin mukaan melkoinen joukko. 1960- luvun lopulla soittokunnan toiminta alkoi hiipua ja harrastusta piti yllä pieni asiaan vihkiytynyt ryhmä. V. 1972 soittokunta muutettiin omaksi yhdistykseksi, Jämsänjokilaakson Soittokunnaksi, jolloin kapellimestarina aloitti jämsäläinen Aaro Aaltonen, joka oli johtanut Jämsän työväen soittokuntaa 1930 luvulta lähtien. Joitakin soittajia irrottaminen tehtaan alaisuudesta harmitti, koska nyt menetettiin tehtaan maksama henkilökohtainen harjoitusraha. Orkesterin toiminta kuitenkin piristyi ja soittajia saatiin vähitellen lisää. Aaro Aaltosen aikana orkesteri soittajamäärä kasvoi suurimmillaan 25:een soittajaan.

Aaro Aaltosen sairastuttua orkesterin johtoon valittiin v. 1985 Antti Arola, joka oli toiminut orkesterissa soittajana vuodesta 1970 lähtien. Arolan aikana alkoi yhteistyö Jämsän Nuoriso-orkesterin ja Mäntän orkesterin kanssa, jolloin yhdessä toimien on saatu täydellisiä orkesterikokoonpanoja. Jämsänjokilaakson Soittokunnan koko on vaihdellut tänä aikana 14 ja 20 soittajan välillä.
Orkesterin harjoituspaikkana on ollut 1950-luvun alusta lähtien Jämsänkosken Ilveslinna
1970-luvulta lähtien on tehty konserttimatkoja mm. kahdesti Ruotsiin Jämsän ystävyyskuntaan Fagerstaan, Norjaan Jämsänkosken ystävyyskuntaan Verdaliin sekä Puolan Poznaniin.