s. 24.12.1935 Revonlahti

Seurat Revonlahden Reipas ja Jämsänkosken Ilves (hiihto), Kaipolan Vire ja Jämsänkosken Soutuveikot (soutu)

Huhtalan veljessarjan (Pauli, Väinö, Eino ja Pentti) menestyksekkäin edustaja aloitti kilpailemisen jo 1950-luvun alkuvuosina mutta nousi käytännössä huipulle vasta 1959 sijoituttuaan SM-kisojen 15 kilometrin matkalla viidenneksi. Tätä seuraavana olympiavuonna Huhtala oli tärkeä lenkki Squaw Valleyn 4 x 10 km viestijoukkueessa, jossa hän hiihti kolmannen osuuden. "Väiski" pääsi ladulle yhtä aikaa Norjan Einar Østbyn kanssa, joka oli kuitenkin ankkuriosuudelle päästessä kasvattanut eroa Huhtalaan 20 sekunnin verran. Ankkurina hiihtänyt Veikko Hakulinen päihitti kuitenkin loppusuoralla Håkon Brusveenin, ja maalissa Suomi juhli viestivoittoa hiuksenhienolla erolla Norjaan. Huhtala kilpaili myös 15 km matkalla, jossa oli kolmastoista.

Väiski oli parhaimmillaan juuri viesteissä ja pikamatkoilla, joissa hän osoittautui luotettavaksi suurkisojen hiihtäjäksi. Uransa ehkä parhaan hiihdon hän suoritti samaisena vuonna 1960 Falunissa 3 x 10 km viestissä, jossa ankkurina otti ensin kiinni edellä lähteneen ruotsalaisen Per-Erik Larssonin vajaan minuutin etumatkan ja lopuksi voitti tämän kahdella sekunnilla. Zakopanen MM-kisoissa Huhtala saavutti viestihopeaa sekä oli jälleen kolmastoista 15 km yksilömatkalla. Innsbruckin olympialaisissa 1964 Väiskille pujotettiin kaulaan niin ikään hopeinen mitali viestistä; 15 kilometrin vakiomatkallaan hän jäi täpärästi neljänneksi Ruotsin hiihtäjäsuuruuden Sixten Jernbergin napatessa pronssia.

Suomen mestaruuden Väiski on voittanut 15 km matkalla kahdesti, 1961 ja 1962 sekä viestissä neljästi, joista osaa on ollut mukana voittamassa velipoika Eino. Väiski on menestynyt hiihdon ohella myös soudussa, jossa hän voitti SM-kultaa kevyessä nelosessa 1957, 1958 ja 1960. Kaksi ensimmäistä mestaruuttaan hän nappasi Kaipolan Vireen paidassa ja kolmannen Jämsänkosken Soutuveikkoja edustaen. Huhtala on myös ollut aktiivisesti mukana Jämsänkosken Ilveksen hiihtojaostossa kilpauransa jälkeen.


- 1 olympiakulta (1960 Squaw Valley, 4 x 10 km viesti)
- 1 olympiahopea (1964 Innsbruck, 4 x 10 km viesti)
- 1 MM-hopea (1962 Zakopane, 4 x 10 km viesti)
- 2 henkilökohtaista Suomen mestaruutta (1961 ja 1962: 15 km) sekä 4 viestimestaruutta (1960, 1961, 1963, 1964)
- 2 henkilökohtaista Suomen mestaruutta 35-vuotiaiden sarjassa (1971 ja 1972, 15 km)
- 3 Suomen mestaruutta soudussa (1957, 1958 ja 1960, kevyt nelonen)
- Suomen Leijonan ritarikunnan ritarimerkki solkineen (1967)
Opetusministeriön Pro Urheilu -tunnustuspalkinto (2002)

Teksti: Mikko Mäkinen
Kuvat: