Eemil Saario syntyi 31.5.1894 Jämsänkoskella, joka tuolloin oli vielä osa Jämsää, Vierelän kylässä Peltomaan torpassa. Hän kuoli 1.7.1972 leskenä 78 vuoden ikäisenä. Hänen vaimonsa Ester o.s. Liukkonen, syntyi 13.2.1903 Jämsässä ja kuoli 3.8.1970. Heidän avioliitosta oli 3 lasta: Erkki, s. v. 1924, Paavo s. v. 1925 ja Vuokko s. v. 1928.

Eemil Saarion perhe asui edellä mainitussa Peltomaan torpassa, josta 1920-luvun alussa tuli itsenäinen talo, mikä sittemmin jaettiin veljesten kesken.

Eemilin pojan Paavon mukaan hänelle oli kerrottu, että hänen isänsä Eemil havaittiin kansakoulussa taitavaksi käsitöissä, koska hän lukukauden aikana teki koulussa kaikki käsityömallien mukaiset esineet käsityötunneilla hyvin. Ja edelleen Eemil oppi puusepäksi kotonaan isänsä Sakeuksen verstaassa, ja että Eemil tai isänsä oli ollut sorvarinopissa Kalle Pihlajarinteen verstaalla, Jämsän Pääskysmäessä.

Ensimmäisen maailmansodan aikana vuoden 1914 jälkeen Eemil Saario oli ollut kiväärintukkeja sorvaamassa lähes 5 vuotta Nikolajefin asetehtaalla Helsingissä, mistä hän palasi v. 1919 Jämsänkoskelle ja tuon jälkeen asettui YPO:n puusepänverstaalle mallipuusepäksi. Tästä työstä, lähes 40 vuoden kuluttua, Eemil siirtyi 65-vuotiaana eläkkeelle v. 1959.

Minä tunsin Eemilin säännöllisenä ja sopuisana henkilönä siitä lähtien, kun olin hänen työtoverinsa vuosien 1920 - 21 vaihteessa paperitehtaan puusepänverstaalla Jämsänkoskella.