Kalliokoskelta siirretty vesimylly on valtakunnallisesti yksi museon arvokkaimmista rakennuksista. Erikoiseksi myllyn tekee sen koneisto, joka on kokonaan puuta.

Vesimylly kertoo hyvin Jämsänkosken vuosisataisesta myllyperinteestä. Aikanaan keskustan koskien partaalla viljaa jauhoi kymmenkunta vesimyllyä ja paikkakunta oli myllyistään laajalti tunnettu.


Jämsän Pataniemen Köykän talosta saatu vilja-aitta on Aarresaaren kauneimpia rakennuksia. Aitta on peräisin 1700-luvun puolimaista ja se on hyvän kirvesmiestaidon mestarinäyte.



Aarresaaren päärakennus on tyypiltään hämäläinen paritupa. Alkuperäiselle paikalleen se rakennettiin 1840-luvulla. Kerkkolan Rusthollin päärakennuksena museopirtti palveli vuosina 1875 - 1885.

Rakennuksen toinen huone on sisustettu rakentamisajankohdan aikaiseen asuun. Toinen huone on perusnäyttelyn uudistustyön yhteydessä varattu vaihtuvien näyttelyjen tilaksi.



Museoalueen harvinaisuuksia ovat kaksi tehtaan työmiesten asuinmökkiä. Aakun mökki pystytettiin Aarresaareen vuonna 1963. Jämsänkosken Kinulassa alun perin sijainneen mökin lahjoitti yhdistykselle Sylvi Nieminen, joka itsekin oli viettänyt lapsuutensa Aakun mökissä.



Elämää Aakun mökissä

Aaku Jokisen perheen mökki rakennettiin Jämsänkosken Kinulaan Kerkkolan Rusthollin vuokratontille 1910-luvulla. Pieni mökki piharakennuksineen oli aikanaan hyvin tavanomainen tehtaan työmiehen asuinrakennus Jämsänkoskella.

Aakun perheeseen kuului aikanaan 14 jäsentä. Aakun vanhemmat ja Aakun oma iso perhe ja vielä kortteerimies. Varsinkaan talvella ylimääräistä tilaa ei ollut.

Tontista oli tavalliseen tapaan tehty vuokrasopimus. Ehdoissa mainittiin mm.
"että kortinpelaus ja muu pahatapainen elämä on tämän kontrahdin heti rikkova".


Työmiesten asuinmökeistä vanhin on 1860-luvulta peräisin oleva Timon mökki.
Aakun mökin tapaan siinäkin on vain yksi asuinhuone.

Mökkiin on alun perin ollut aivan tehtaiden tuntumassa, josta se sittemmin siirrettiin Linnasenvuoren kupeeseen.




Aarresaaren kirkkovene ja talas on saatu Keuruulta. Oman seutukunnan alueelta sellaista ei enää löydetty. Viisihankainen vene on 1800-luvun puolimaista. Pituutta veneellä on 10,5 m ja leveyttä 1,5 m.



Kankarisveden ja Koskenpään kirkkoveneistä sekä kirkkomatkoista
Jämsän kirkkoa lähestyttäessä Koskenpään suunnasta oli tapana levähtää Kankarisveden pohjoispäässä Kirkkosaaressa.

"Kirkkosoar ol tavalline huokuupaikka"

Venematka päättyi koskien takia molemmille puolille Virtasalmea, josta käveltiin Jämsään kirkkoon.

Muistitiedon mukaan Talvilahdesta Väännäkosken alapuolelta lähtivät kirkkomatkalle Luomen kylän Iso Mikko ja Raivo. Havun ja Porkkakylän yhteinen vene oli myös Iso Mikko eli Laiska. Laiska oli kooltaan vesistön suurimpia, peräti 14-hankainen.

Kirkkomatkoilla kyläkuntien välille sukeutui usein soutukilpailu. Huonolla säällä saattoi venematka muodostua vaaralliseksi myrskyävällä järvellä.

Taidokkaasti rakennettu riihi saatiin Aarresaareen 1970-luvun alussa Lullista. Riihen myötä museoon tuli kappale erämaiden asutushistoriaa.



Kustaa Vaasa kannusti savolaisia lähtemään asumattomiin erämaihin kaskipeltoja raivaamaan. Savolaisten asutus ylsi Keski-Suomeen saakka, myös Jämsän seudulle.

Savolaiset kaskenraivaajat rakensivat tukikohdakseen aluksi riihen. Kaskiviljelyksen laidalla riihi oli asuntona, saunana, viljan puintipaikkana, eläinsuojana ja asuntona.
Usein vasta vuosien jälkeen rakennettiin muita rakennuksia, mikäli seutu tuntui mieluisalta. Usein uudisasukas purki riihen hirret rekeensä ja lähti etsimään uusia kaskettavia alueita kauempaa.

Jämsäläiset olivat kuuluja eränkävijöitä, joiden pyyntimatkat ulottuivat aina Oulunläänin Pyhäjärvelle saakka. Museoalueen vanhimmat rakennukset ovatkin kaksi eräaittaa, joiden on otaksuttu olevan peräisin 1600-luvulta.

Aitat olivat metsä- ja kalamiesten tukikohtia pitkillä moniviikkoisilla matkoilla.
Eräaitassa säilytettiin varusteita ja saalista. Lisäksi siinä voitiin yöpyä.

Toisen aita ovenpielessä on mielikuvitusta kiehtova teksti annus, jonka merkitystä tutustuja voi arvailla.

 

Maanviljelijä Erkki Patajoki lahjoitti kotiseutuyhdistykselle pienen savusanan vuonna 1964. Sauna sijoitettiin Aakun ja Timon mökin läheisyyteen aivan rantaan.