Kaipolan Vireen synty liittyy olennaisesti Kaipolan tehtaan perustamiseen ja koko Kaipolan tehdaskylän historiaan. Tehtaan ja tehdaskylän rakentajat kaipasivat vapaa-ajan toimintaa ja Yhteyneet Paperitehtaat Oy näki tarpeelliseksi oman urheiluseuran perustamisen, ennenkuin Jämsän Kisailijat tai TUL:n lähiseurat olisivat laajentaneet toimintaansa Kaipolaan.

Urheiluseuran puuhamiehinä häärivät tehtaan omat miehet konttoripäällikkö Erik Ikonen ja sosiaalipäälllikkö Olavi Turma. Perustava kokous kutsuttiin koolle Kaipolan tehdastyömaan ruokalaan 23 marraskuuta 1953 kello 16.00. Ensimmäiseksi puheenjoohtajaksi valittiin itseoikeutetusti konttoripäällikkö Erik Ikonen, joka toimi puheenjohtajan aina Tokion olympiavuoteen 1964 saakka. Ensimmäiseen johtokuntaan valittiin yksimieleisesti Tapio Mäkelä, Eino Salminen, Onni Patokoski, Veikko Lahti, Olavi Turma, Erkki Lyijynen ja Erkki Lähtevänoja.

Seuran nimeksi valittiin pari viikkoa myöhemmin pidetyssä järjestäytymiskokouksessa Kaipolan Vire. Kannatusta nimeksi saivat myös vaihtoehdot Kaipolan Veto ja Kaipolan Terä.
Seura liittyi heti perustamisensa jälkeen SVUL:n kahdeksaan erikoisliittoon: SUL, Luisteluliitto, Hiihtoliitto, Painonnostoliitto, Suunnistusliitto, Uimaliitto, Soutuliitto ja Verkkopalloliitto. Puolisen vuotta myöhemmin seuran lajivalikoimaan liitettiin jousiammunta.

                                                                                           
Vireen kirkkaimmaksi lajiksi muotoutui tehtaan urheilupolitiikan seurauksena kestävyysjuoksu. Yhtyneiden urheilijoista hiihtäjät keskitettiin Jämsänkoskelle, jalkapalloilijat ja muut yleisurheilijat Valkeakoskelle ja kestävyysjuoksijat Kaipolaan. Kuuluisa Kaipolan Talli hallitsi suomalaista kestävyysjuoksua 1950- ja 60-luvulla. Kirkkaimpina tähtinä loistivat maailmanennätysmiehet Olavi Salonen, Jouko Kuha ja Seppo Nikkari. Kaikkiaan Kaipolan Vireen yleisurheilijat ovat haalineet SM-mitaleita yli 260 kappaletta. Henkilökohtaisia SM-kultia Vireen urheilijoille on kertynyt 47 kappaletta. Viimeisimmät menestykset kestävyysmaykoilla juostiin 1970-luvun alussa. Sen jälkeen ei Yhtyneet Paperitehtaat Oy enää palkannut uusia juoksijoita ja Vireen toiminta kanavoitui nuorten kilpa- ja seuratoimintaan.

Yleisurheilun hiivuttua alkoivat talvilajit nousta kukoistukseensa. Pitkävuoren rinteille kuusikymmen luvun alussa raivattu laskettelurinne oli alusta asti aktiivisessa käytössä. Massiivisessa Pitkävuoren suurmäessä hypäättin ensimmäiset kilpailut vuonna 1965.

Tapio Mäkelän puheenjohtajuus toi Vireeseen mukanaan monia hiihdon ystäviä ja nuorisojaoston aloittamat hiihtoharjoitukset kantoivat pian hedelmää. Jo kuusikymmenluvulla Vire valittiin vuoden hiihtoseuraksi Keski-Suomessa, mutta varsinaisen läpimurtonsa Vireen hiihtäjät tekivät 1970-luvun alkupuoliskolla. Jämsänkosken Oinaalassa Vire valloitti ensimmäistä kertaa Keski-Suomen maakuntaviestin ja on siitä lähtien seurana kuulunut keskisuomalaisen hiihdon eliittiin.

Talviurheilijoista menestyksekkäimpiä Vireen kasvatteja olivat alppinisti Matti Leppänen, mäkikotka Pentti Kokkonen sekä hiihtäjä ja yhdistetynmies Pentti Joronen. Viimeaikojen menestyksekkäin hiihtäjä Vireessä on ollut nykyisin Korpilahden Marttia edustava Kirsi Perälä.

Muista Vireen ohjelmassa olleista lajeista menestysekkäimpiä olivat soutu ja painonnosto. Soudussa huipentuma nähtiin kesällä 1957, jolloin Vireen soutajat voittivat kevyessä nelosessa Suomen mestaruuden Lappeenrannassa. Mestaruus uusittiin kalustovaikeuksista huolimatta seuravana vuonna. Soutu lopetettiin Vireessa virallisesti 1959, jolloin toiminta siirrettiin perustettuun erikoiseuraan, Jämsänjoen Soutuveikkoihin.                                                     

Vireen painonnostojaoston yksinäisenä tähtenä hääri Aimo Nieminen. Niemisen 1960-luvulla alkanut sitkeä harjoittelu kantoi hedelmää 1972. Hän voitti tuolloin Suomen mestaruudeen sarjassa yli 90 kiloa ja tulos riitti olympiavalitsijoille. Nieminen osallistui 1972 Münchenin olympilaisiin ja sijoittui siellä 12:nneksi yhteistuloksella 460 kilogrammaa. 1970-luvulla Vireen painonnosto lepäsi Niemisen veljesten, Aimon ja Ahtin varassa. Painonnostoharrastus hiipui lopulta kokonaan ja jaosto lakkautti toimintansa 1977.

Nykyisin Kaipolan Vire on tunnetaan kasvattajaseurana ja luotettavana kilpailujen järjestäjänä. Aikuishuippuja seurassa ei juurikaan ole, mutta seuran nuoret menestyvät jatkuvasti piiri- sekä valtakunnallisellakin tasolla.

Näkyvin osa nykytoimintaa ovat Paunussa vuosittain järjestettävät valtakunnalliset pituushyppy-, kolmiloikka- ja kestävyysjuoksukarnevaalit. Paikallisesti eniten väkeä vetävät joka syksyiset Auliksen Olympialaiset. Suomen Urheiluliitto on myös huomannut tapahtuman arvon. Se palkitsikin tapahtuman Vuoden nuorisotapahtumana vuonna 1999. Auliksen kesäolympialaisia on Vireen talkoovoimin ahkeroitu jo peräti 38 kertaa. Talviolympialaisissakin on kisailtu jo 24 vuonna.

Yleisurheilussa ja hiihdossa Vire tekee aktiivista yhteistyötä lähiseurojen kanssa. Jo useampana vuonna ovat Vire, Jämsänkosken Ilves ja Kuoreveden Kärki yhdistäneet voimansa yhteisten sarjakilpalujen järjestämisessä.