This article is not available in English. Please select another language
from the navigation bar at the top.
|
Työväentaloilla tapahtuu
Työväentalot olivat nimensä mukaisesti kylän tai paikkakunnan työväenyhdistyksen kokoontumis- ja toimitiloja. Työväenyhdistyksien historia lähtee liikkeelle Jämsän seuduilla 1900-luvun ensimmäisiltä vuosina ja liike levisi laajalle alueelle, aina pienempiin kyliin saakka. Merkittävää oli, että Jokilaakson työväenyhdistyksen jäseninä oli runsas määrä pienviljelijöitä ja muita maaseutuväestöön kuuluvia, vaikka yleensä työväenliike käsitetään nimenomaan tehdastyöläisten etujen ajajaksi. Poikkeuksellisesti alueelle syntyi myös maaseutukyliin, torppari ja pienviljelijäalueille, kuten Hassiin ja Järvenkylään, omat työväenyhdistyksensä. Monet työväenyhdistykset eivät välttämättä perustamisajankohtanaan olleet niin sosialistisia liikkeitä kuin muualla maassamme, vaan mukana saattoi olla jopa isompien tilojen isäntiä.
Lähes jokainen seudun työväenyhdistyksistä halusi rakentaa tai muulla tavoin hankkia omistukseensa yhdistyksen oman työväentalon. Ainoastaan Haaviston työväenyhdistyksen tiedetään toimineen koko olemassaolonsa ajan vuokratiloissa. Tunnettuja työväentaloja on ollut alueella yhteensä ainakin seitsemän, todennäköisesti enemmänkin, Jämsän ja Jämsänkosken työväenyhdistykset ovat ehtineet toimia useissakin toimitiloissa historiansa aikana. Seuraavassa esitellään keskeisimmät toiminnassa olleet työväentalot alueelta. Jämsän entinen työväentalo
Jämsän työväenyhdistys perustettiin 1899 ja pian sen haaraosastoja perustettiin muun muassa Hassiin, Partalaan, Turkinkylälle Koskenpäälle ja Jämsänkoskelle. Yhdistyksen toimintaan kuului aatteen lisäksi urheiluseura- ja kuorotoimintaa. Oman seurantalon työväenyhdistys sai vuonna 1906, jolloin valmistui komea kaksikerroksinen talo Seppolaan. Rakennus vihittiin käyttöönsä syyskuun viimeisenä päivänä. Työväentalo oli suuri hirsirunkoinen, kaksikerroksinen rakennus, joka oli lautavuorattu pystysuuntaan. Siinä oli pieniruutuiset ikkunat ja saumapellillä päällystetty mansardikatto. Lisäksi rakennusta koristivat puolipyöreät kattoikkunat ja päätyihin tehtiin kissanpenkit.
Rakennusta korjattiin jo vuonna 1917, mutta jo vuonna 1918 joutui Jämsän työväenyhdistys myymään rakennuksen velkojen peittämiseksi. Työväenyhdistys päätti kuitenkin hankkia uuden toimitilan kun talousvaikeudet helpottuivat. Siitä lähtien on työväenyhdistys toiminut vireästi erilaisissa omissa toimitiloissa nykypäivään saakka, Ahjo on heidän nykyaikainen työväentalonsa. Hassin työväentalo
Hassin työväenyhdistyksen syntymisen taustalla oli maatalousvaltaisen kylän poikkeuksellisen suuri tilattomien ja pientilallisten sekä vuokraviljelijöiden joukko. Hassin työväenyhdistys perustettiin vuonna 1905 Mäenpään torpassa. Omien tilojen saamiseksi yhdistys järjesti iltamia jäsentensä kodeissa, usein Norolassa.
Hassin työväentalo on harjakattoinen, pystyvuorattu hirsitalo, jossa on T-malliset ikkunat, jotka on maalattu valkoiseksi. Rakennus on maalattu punaiseksi ja sen päätykolmiot keltaiseksi. Myöhemmin on rakennuksen edustalle rakennettu betoniset rappuset tasanteineen. Nykyisin seurantalon toiminta on hiljentynyt ja se odottaa uuteen kukoistukseen nousemista. Järvenkylän työväentalo
Koskenpään työväentalo
Muita työväentaloja
Vekkulan työväenyhdistys perustettiin torppareiden ja pienviljelijöiden toimesta vuonna 1906 ja se toimi aktiivisesti usean vuoden ajan, ennenkuin yhdistys rakensi talkoovoimin työväentalon Vekkulan kylälle vuonna 1917. Yhdistyksen toiminta jatkui aina 1940-luvulle saakka säännöllisenä.
Partalan työväenyhdistys perutettiin torppareiden ja pientilallisten toimesta Partalaan vuonna 1907. Yhdistys sai itselleen Ala-Partalaan työväentalon vuonna 1912. Yhdistyksen toiminnasta on varsin vähän tietoja, todennäköisesti sen toiminta jatkui aina 1930-luvulle saakka aktiivisena. Tekstit: Saija Silén Lähteitä: Eskola, Ilmari: Jämsän työväenyhdistys r.y. 1974. Hänninen, Helena (toim.): Kuoreveden Kirja. Jyväskylä 1991. Räsänen, Timo: Jämsänkosken ja Koskenpään historia. Valkeakoski 1986. Kulha, Keijo K.: Vanhan Jämsän historia 1860-luvulta vuoteen 1925. Turku 1974. Kuusisto, Seppo: Jämsän historia osat I ja II.Vammala 1989. Suur-Jämsän historia, osa 2. 1962 Suur-Jämsän historia, osa 3. 1963 |
Upper level
Image gallery
