Rakennus on tyypiltään paritupa, jossa on ns. läpikuljettava porstua eli eteinen. Rakennus on ollut alunperinkin uloslämpiävä eli siinä oli savupiippu ja uuni, joka oli muurattu luonnonkivistä. Päivänvaloa antoivat kuusiruutuiset lasi-ikkunat, joita pirtissä on neljä.

Päärakennuksessa on pirtti, läpikuljettava porstua, isännän ja emännän kamari sekä eteiskamari. Porstuassa eli eteissä oli viileää ja vetoisaa, koska sitä ei lämmitetty. Pirtti oli talon käytetyin ja tärkein huone, varsinainen monitoimitila. Siellä  miehet tekivät talvi-iltoina ns. puhdetöitä. Höyläpenkin ääressä valmistui päreen valossa  reenjalaksia,  suksia, työkalujen puuosia ja muita tarvekaluja. Emännän valtakuntaa oli uuninedusta, jossa oli keittiötarvikkeita hyllyssä: kauhoja, haarikoita, tuokkosia, juustokehiä ja puulautasia. Ruisleipää leivottiin uunissa pari kertaa vuodessa suurempina  erinä. Reikäleivät kuivatettiin katonrajaan asetetuissa orsissa, leipävartaissa eli vaikkanoissa. Uunin takana oli naisten puoli, jota kutsuttiin aikaisemmin karsinaksi. Sinne keskittyivät perinteiset naisten työt, kuten kehrääminen, esim. kehrääminen. Pirtissä kestittiin myös vieraita ja sinne saattoi ajan tavan mukaan  ohikulkija tai kauppamies poiketa, istahtaa uuninpenkille ja kertoilla kuulumisia.

Porstuan vasemmalla puolella oli vieraspuoli sekä isännän ja emännän kamari, joita käytettiin myös vieraskamareina. Talvella näitä tiloja ei aina pidetty lämpimänä, niitä lämmitettiin vain kun tuli oikein tärkeitä vieraita. Isäntä ja emäntä siirtyivät pirtistä omaan kamariin kesäksi asumaan. Eteiskamaria käytettiin silloin kun torppaan tuli ompelija tai suutari tekemään töitään.