Huhtikuussa 1961 perustettiin Kaipolan Vireen naisjaoston jalanjäljille Kaipolan Naisvoimistelijat. Seuran perustajajäsenet olivat Hilkka Alhava, Lilli Isoaho, Sisko Lucander, Satu Pöyhönen, Aino Saksholm ja Sirkka Stenroth. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Hilkka Alhava.

Toiminta oli heti alusta monipuolista.  Talvisin naisille ja lapsille järjestettiin jumpat tehtaan liikuntasalissa sekä hiihdettiin. Kesällä pelattiin pesä- ja lentopalloa ja pidettiin saunailtoja. Keväisin järjestettiin voimistelujuhlia. Varoja kerättiin myymällä makeisia tehtaansalin elokuvailloissa, esiintymällä Yhtyneitten pikkujouluissa, järjestämällä myyjäisiä sekä kahviotoiminnalla ja makkaran myynnillä Pitkävuoren laskettelukeskuksessa.

Seitsenkymmenluvulla toiminnat siirtyivat uutukaiseen koulun liikuntasaliin. Myös Pitkäjärven kuntotalolla pidettiin osa ryhmistä. Kevätjuhlien ajankohdaksi vakiintui äitienpäivän tienoo.


Kahdeksankymmen ja yhdeksänkymmen jumppia pidettiin parhaimmillaan 16 eri ryhmässä. Yhteisöllisyyttä hoidettiin tekemällä retkiä teattereihin ja uimahalliin.
Vuonna 1981 hankittiin seuralle oma lippu ja viiri, jonka suunnitteli pastori Tapani Markkula. Logo uudistettiin vuonna 1998.

Vuosikymmeninä osallistuttiin paikkakunnalla monenmoisiin tapahtumiin. 1984 naisvoimistelijat olivat liukumassa ME-liukua laskiaistapahtumassa, Jämsänjoen soutuun osallistuttiin useita kertoja.
Vierailevat tähdet piipahtivat Kaipolassa pitämässä mielenkiintoisia kursseja: Jazz-tanssia ohjasi 1988 Brad Miller, afrotanssia veti 1994 Joselito Doria ja disco-tanssiohjausta antoi Mikko Ahlgren.
Vuosina 1991-1993 naisvoimistelijat järjestivät suositun Alman Yöjuoksu -tapahtuman.

2000-luvulla kantririvitanssiryhmä on esiintynyt monissa tapahtumissa. Nuori Suomi -stipendit on myönnetty seuralle kahdesti ja toiminta pyörii perusjumppien voimin: Muksujumpaa sekä pojille että tytöille, tanssiryhmä 10 - 13-vuotiaille tytöille, aikuisille kuntojumppaa, kuntopiiriä, aerobickia sekä rivitanssia.