This article is not available in English. Please select another language
from the navigation bar at the top.
Riihi
Riihi on ollut viljan kuivaus- ja puintihuone, sillä sääolosuhteista johtuen ei puintia voitu ulkona tehdä. Riihi oli suurikokoinen, hirsistä rakennettu ja tavanomaista hieman korkeampi rakennus. Sen sisälle oli koottu kivikiuas, jonka tarkoituksena oli kuivattaa viljat lämmöllään. Riihet rakennettiin palovaaran vuoksi erilleen muista rakennuksista. Jämsän seudulla rakennettiin kahta erilaista riihityyppiä: toinen oli vanhempaa perua oleva yksihuoneinen, itäisen Suomen riihityyppi ja toinen oli puintihuonellinen eli luuvallinen läntisen Suomen riihityyppi. Jämsässä luuvallista läntistä riiheä on kutsuttu luhariiheksi. Suurissa Jämsän seudun taloissa riihet rakennettiin kaksoisriihiksi eli riihen yhteyteen rakennettiin kaksi kiuashuonetta, joiden välissä oli puintihuone. Lisäksi seudulla rakenettiin riihen yhteyteen olkilatoja.
Teksti Saija Silén Lähteet Keski-Suomen museo: Rakennusinventointitiedot. Kolehmainen, Alfred ja Laine, Veijo: Suomalainen aitta. Keuruu 1983. Patjas, Auli et al.: Jämsän rakennusperinnettä. Jyväskylä 1982. Putkonen, Lauri: Rakennusperintömme - Kulttuuriympäristön lukukirja. Helsinki 2001. Salminen, Kaapo ja Toivari, Pertti (toim.): Kotikontu kuntoon. Jyväskylä 1992. Valonen, Niilo ja Vuoristo, Osmo: Suomen kansanrakennukset. Vammala 1994. |