Alppihiihtoseura HimoSki ry on nuori seura, jolla on pitkät perinteet. Laskettelua on Jämsän seudulla harrastettu jo puoli vuosisataa, mutta vasta 1992 perustettiin alppilajeille oma erikoisseura. Sitä ennen paikkakunnan urheiluseuroilla oli omat alppijaostonsa. Yleisseuran moniportainen organisaatio hankaloitti jaoston toimintaa, joten päätettiin perustaa alppihiihtoon keskittyvä yhdistys.

Nykyään HimoSki tarjoaa kaiken ikäisille laskettelun harrastajille aktiivista toimintaa. Yhteistyö Himos hiihtokeskuksen kanssa on jatkunut aktiivisesti ja seura tunnetaan varmana ja täsmällisenä kilpailujen järjestäjänä. Vuosittaisia tapahtumia ovat mm. Himos Leitner -kilpailut, kansallisten juniorikilpailut sekä erityyppiset jokamieskilpailut.

Suosittu luminaperotoiminta tuottaa jatkuvasti uusia lupaavia junioreita kansalliselle kärkitasolle ja menestystä on tullut aina SM-tasolla asti. Myös seuran Huru-Ukot kiertävät vielä innolla Finnish Alpine Masters -sarjaansa.

Seuran omilta nettisivuilta ovat löydettävissä seuran kilpailujen ja tärkeimpien kansallisten kilpailujen tulokset ja sieltä voi lukea kisaselostuksia sekä ajankohtaisia aiheita käsitteleviä artikkeleita.


Jo 1970-luvulla Kaipolan Vireen toiminnanjohtaja, moninkertainen alppilajien Suomen mestari Matti Leppänen, ehdotti alppihiihtoon erikoistuvan seuran perustamista. Pari vuosikymmentä kuitenkin kului, ennenkuin asia sai uudelleen vauhtia.

Vireen pujottelujaosto päätti syksyllä 1991 hankkia oman edustusasun. Se aiheutti pientä närää johtokunnassa, koska kaikilla seuran jäsenillä ei ola mahdollisuutta tällaista pukua hankkia.  Pääseuran antama taloudellinen tuki ei pujottelujaoston mielestä ollut riittävä siihen verrattuna mitä jaosto toi seuralle rahaa. Niinpä aktiivisimmat jäsenet kokoontuivat 5.1.1992 perustamaan alppihiihtoseuraa. Perustajajäseniä olivat Kaipolan Vireen pujottelujaoston toimihenkilöt Manu Huovinen, Simo Tamminen, Hannu Äikäs ja Kauko Ruuska.

Tammikuussa 1992 HimoSkin säännöt lähetettiin yhdistysrekisteriin ja samana vuonna seura listattiin yhdistykseksi. Simo Tamminen valittiin uuden seuran puheenjohtajaksi ja Manu Huovinen sihteeriksi.

Seuran perustamisen yhteydessä lakkasi Kaipolan Vireen pujottelujaoston aktiivinen toiminta. Kaipolan Vireen pujottelijat siirtyivät vanhoina työntekijöinä uuden seuran jäseniksi. Kauko Ruuska jatkoi tehtäviään päävalmentajana ja valmennusryhmät siirtyivät edellisestä seurasta. Sihteeri ja puheenjohtaja tekivät vekselin ja hankkivat seuralle NMT-puhelimen, mikä kulki kulloisenkin sihteerin taskussa.

Perinteikäs Himos Leitner -kevätkilpailu jatkui uuden seuran järjestämänä. Kaipolan Vireen aikana alkanut yhteistyö Himos Hiihtokeskuksen kanssa jatkui Hiskin voimin. Syksyinen rinteiden raivaus, jokamieskilpailut, firmakisat ja kansallisten junioripujottelujen järjestäminen muodostivat seuralle vakaan tulopohjan. Kaipolan Vireen pujottelujaoston vuosibudjetti oli noin 30 000 mk. Hiskin ensimmäisenä vuonna se oli jo 140 000 mk.


Menojakin tietysti oli. Kilpailumatkat veivät osansa. Lumilautailun mukaantulo osoittautui kalliiksi ja sääntöihin tehtiin lisäys, jonka mukaan seuran toimintaan kuuluu vain perinteinen alppihiihto. Kansalliset ja kansaiväliset säännöt vaativat uusien tarvikkeiden hankintaa. Alkutalven pakkasissa katkeili pujottelukeppejä ja poria särkyi. Talous kuitenkin pysyi kunnossa eikä velkaa tarvinnut tehdä.

Seuran kilpailevat juniorit jäivät aikanaan opiskelujen tai muiden syiden vuoksi pois harjoitusryhmistä. Valtakunnan kärkijunioreihin lukeutunut Aleksi Kyllästinen empi pitkään alppilukion ja oman koulun välillä. Hän, sekä melkoinen joukko muita nuoria on jatkanut kilpailu-uran jälkeen opettajina Himoksen hiihtokoulussa.

Kun lapset eivät enää osallistu seuran toimintaan, laimenee usein myös vanhempien kiinnostus. Seuran toiminnalle on kuitenkin ollut suuri onni se, että toimintaa pyörittävä ydinjoukko on vaihtunut hyvin hitaasti. Manu Huovinen muutti pois paikkakunnalta ja puheenjohtajaksi nimettiin Erkki Katajapuu, jo Kaipolan Vireessäkin kilpailunjohtajana ja valmentajana toiminut
entinen kepinkiertäjä. HimoSkin hallitus koostui tässä vaiheessa lähes kokonaan vanhoista pieruista,  kuten sihteerinä jatkanut Simo Tamminen asiaa kuvasi.

90-luvun puolivälissä valmennusryhmät pienenivät ja seuran päätoiminnaksi jäi kilpailujen järjestäminen. Hallitus mietti keinoja juniorikilpailijoiden joukon lisäämiseen. Päätettiin aloittaa tulevien tähtien teko aivan alusta. Näin saivat alkunsa nappulatiimit.

Koska kilpailu alppilajeissa vaatii runsaasti teknistä taitoa, aloitettiin oikean tekniikan opetus jo lasketteluleikkikouluissa. Näistä ryhmistä toivottiin löytyvän aikanaan kilpapujottelusta innostuvia nuoria. Samalla toivottiin lasten vanhempien kiinnostuvan seuran toiminnasta. Kilpailu-uraansa lopettelevat seuran nuoret toimivat vetäjinä ja saivat samalla kokemusta hiihdonopettajan työstä. Toiminta on jatkunut siitä lähtien Luminaperotoimintana, mikä on yksi osa NuoriSuomi-projektia, missä annetaan lapselle mahdollisuus toiminnalliseen iltapäivään.

Hiskin jäsenille on tarjolla mahdollisuus myös vapaamuotoiseen lasketteluun. Keväthiihtoretkillä on käyty Sallassa, Levillä, Pyhätunturilla ja Ylläksellä. Lisäksi on järjestetty pikkujoulut aikuisille. Kauden päätöstilaisuuksissa jaetaan palkintoja menestyneimmille ja muuten ansioituneille seuran jäsenille.


90-luvun lopulla valittiin uudeksi puheenjohtajaksi Antti Kivelä. Sihteerinä oli jo muutaman vuoden toiminut Ilkka Törhönen. Samoihin aikoihin seuralle hankittiin uusia tietokoneita helpottamaan kilpailujen järjestämistä, tiedotusta ja rahaliikennettä. HimoSki on saanut paljon kiitosta nopeasta tulospalvelusta ja internetin käytöstä tiedon jakamisessa. Seuran kotisivulta löytyvät kaikkien HimoSkin järjestämien ja tärkeimpien kansallisten kilpailujen tulokset.

Seuralle hankitut radiokellot helpottavat harjoittelua ja harjoituskilpailuja, koska ajanotto voidaan nopeasti järjestää missä rinteessä tahansa. SuomiSlalom ja firmakilpailut pidetään aina tietyssä rinteessä. Siellä on valmiina kiinteä yhteys lähtö- ja maalipaikkojen välillä ja kisan tulokset saadaan välittömästi tapahtuman päätyttyä.

Vaikka vanhemmat juniorit ovat vähissä, kärki on terävä. Timo Rantanen ja Ville Vihola ovat korjanneet voittopokaalin kaappiinsa vuosina 2003 ja 2004 Etelä-Suomen seurojen yhteisestä kilpailusarjasta ES-cupista. Vuonna 2003 Oskari Törhönen voitti supersuurpujottelun ikäluokkansa SM-kilpailussa. Nyt hän tähtää valtakunnan pääkilpailusarjan Audi-cupin kärkitiloille. Kustaa Kivelä kiertää FIS-kilpailuja ja on mukana Jämsän koulutuskuntayhtymän, Hallin varuskunnan ja Jämsän lukion Jatkumo-projektin valmennusryhmässä.

Luminaperotoiminnan suosio on ollut niin suurta, että seuran rahkeet toiminnan pyörittämisessä ovat olleet kovilla. Apua on jonkin verran saatu Jämsän seudun koulutuskuntayhtymältä, mutta päävastuu on jäänyt HimoSkin harteille. Ilpo Lapinmäki, Raili Vihola ja Jari Elonen ovat viime vuosina hikoilleet yli nelikymmenpäisen lapsikatraan kanssa.

Nappulatoiminta on tuottanutkin tulosta. Juhani Kortelaisen vetämässä kisatiimissä on toistakymmentä innokasta kepinkiertäjää, jotka kokeilevat taitojaan omissa sarjakisoissa sekä lähiseudun kansallisissa kilpailuissa. Siinä joukossa ei kilpailla ryppyotsaisesti. Ratalaskua voi toki harrastaa, vaikka ei maailmantähdeksi aikoisikaan.
Eikä toki sovi unohtaa Huru-Ukkoja, seuran aikamiehiä, jotka kiertävät omaa Finnish Alpine Masters-kilpailusarjaansa. Näissä kisoissa harmaantuvat herrat ottavat tosissaan mittaa toisistaan. FAM-sarjassa ovat mukana monet entiset Suomen mestarit aina olympiakävijöitä myöten. Sen verran kovaa kuntoa Huru-Ukot yrittävät ylläpitää, ettei ainakaan kovalla äänellä päästä papoista puhumaan.

Vaikka HimoSki elää ja voi hyvin, uutta verta silti kaivataan seuran toimintaa kehittämään.

HimoSkin kotisivut: www.himoski.com