Maankohoamisesta johtuen vesistöyhteys nykyisten Kokemäenjoen ja Kymijoen vesistöalueiden välillä Jämsässä katkesi eli vedenjakaja syntyi noin 7500 eKr. Tämä sijaitsee entisellä Jämsän ja Kuoreveden rajalla, Ehunsalmen Ehunlammin kohdalla. Vedenjakajan molemmille puolille ulottui Itämeren Ancylusjärvivaiheen lopun lahdet. Maankohoaminen oli edelleen nopeaa ja muutamassa sadassa vuodessa kuivan maan alueet laajenivat ja Päijänteen sekä Kuoreveden vesistöalueet alkoivat saada nykyistä muotoaan.
Jämsän Patajoelta, Hietamäestä tunnetaan asuinpaikka, jonka ajoitus on noin 7300 eKr. Paikka on Suomessa sikäli hyvin harvinainen, että se on löytynyt parimetrisen maakerroksen alta, hiekkakuopan leikkauksesta. Maakerros asuinpaikalle on syntynyt satoja vuosia asutusvaiheen jälkeen, kun Päijänteen pinta kohosi paikan yläpuolelle ja aiheutti maanvyörymiä jyrkästä rinteestä. Paikan jäänteiden tutkimuksissa löytyi kvartsi-iskoksia ja –esineitä sekä palanutta luuta. Luista on tunnistettu mm. hirvi, majava, kettu sekä hauki ja särkikaloja. Selvästi merellisiä lajeja ei ole, vaikka paikka sijaitsikin asutusvaiheessa Itämeren altaan rannalla.