Tie Petäjävedeltä Jämsänkoskelle kulki vanhastaan Haaviston kautta. Talvitie meni Pitkäjärveltä Sovijärven jäälle, Tervalan rannasta Tervalan selälle ja sieltä Oinaslahteen. Kesällä matka tehtiin veneellä ja jalkaisin. Kinttupolkujen lisäksi osa reiteistä kasvoi kärrypoluiksi ja Haavistosta Jämsänkoskelle pääsi 1700-luvun puolivälissä kärrytietä pitkin. Kunnollisen tien tarvetta harkittiin pitkään, kunnes se lopulta päätettiin 1830-luvulla tehdä lähinnä papiston vaatimuksesta.

Liikenneyhteydet Koskenpään ja Jämsänkosken suuntaan toimivat siis hyvin, mutta yhteys Sovijärven itäpuolelle oli hankala. Kortesaareen saakka tie oli olemassa, joten sillan rakentaminen Keminsalmeen tuntui järkevältä.Vuosien paperisodan jälkeen silta saatiin valmiiksi vuonna 1950. Reitti osoittautui tarpeelliseksi, sillä leveämpi silta rakennettiin jo vuonna 1964.

Pitkälän tie lienee niin ikään syntynyt ensin talolta toiselle kulkevana kinttupolkuna, kasvanut siitä asutuksen sivuitse kiemurtelevaksi kärrytieksi ja lopulta kylätiekunnan ylläpitämäksi tieksi. Uuden tien linjausta lähdettiin suunnittelemaan 1950-luvulla, mutta kunnan rakentama tie valmistui vasta 1960-luvun lopulla.

Teiden parantuessa alkoi kylälle ilmaantua hevoskyytien oheen autoja. Kauppamatkustaja Oskari Sinivuoren auto oli jo kokonsa puolesta nähtävyys koko kylällä, mahtuihan siihen seitsemän henkeä. Oskari ei itse ajanut autoa, vaan hänellä oli kuljettaja.

Paavo Alasen ajokortti on vuodelta 1927 ja Ala-Haaviston taloon hankittiin auto 1920-luvulla. Väinö Alasella oli myös jo 1920-luvulla Haaviston ensimmäinen taksi: T-mallin Ford, jolla hän ajoi ihmisiä muun muassa Vilppulan asemalta.