Päijänteen asema liikenteessä korostui erityisesti sahateollisuuden kasvaessa. Ihmisiäkin kulki entistä enemmän ja matkustajia palveli Patalahdelle 1857 rakennettu laivalaituri; joesta saatiin laivaliikenteelle sopiva vasta 1895.

Jämsän oma laivanvarustus pääsi vauhtiin patruuna Severus Konkolan toimesta. Kiinnostavimmat laivamatkat Konkola järjesti kerran kesässä: Toivo ja Seura vetivät perässään proomuja täynnä matkustajia halki Päijänteen Vesijärvelle. Matkaan kului yli vuorokausi. Sieltä jatkettiin seuraavana yönä erikseen varatulla junalla. Vuonna 1889 monisatapäiselle seurueelle täytyi varata 5 omaa junanvaunua! Matkoilla oli musiikkia ja erityisesti paluumatkoilla tuliaisviinoja. Selvemmät matkustajat saivatkin toisinaan onkia laidan yli pudonneita takaisin.