Väestönosa, jolta puuttui täysin viljelysmaa toimeentulon turvaamiseksi, oli koko ajan kasvanut, mutta 1920-luvulla rakentaminen ja kasvu pitivät köyhyyden kirot kurissa. Vuonna 1930 lama kuitenkin iski Jämsään ja jopa kantatiloja joutui vasaran alle. Myös kukoistamaan noussut nahkateollisuus meni laman myötä nurin. Yksityisellä rahalla toimineet sivistyslaitokset ajautuivat vararikon partaalle. Huutokaupan kohteena olleet tavarat kertovat, etteivät ahdinkoon joutuneet olleet kerskakuluttajia: karjaa, separaattoreita, rehua, puimakoneita oli tarjolla tuon tuostakin. Kerjäläisten määrä nousi merkittävästi ja lehdessä julkaistiin ammattikerjäläisten varalle ohjeita, ettei pidä antaa rahaa, vaan ruokaa, joka kelpaa vain oikeasti hädänalaisille.