Sota-aika vei Jämsästä aikuiset miehet, mutta toi tilalle siirtoväkeä. Talvisodan päättyessä Jämsässä oli peräti 5000 vierasta, enimmäkseen karjalaisia. Kun enemmistö karjalaisista jatkosodan alettua palasi kotiseuduilleen, saapui seudulle inkeriläistä, pääosin Saksan valtaamilta alueilta siirrettyä väkeä.

Karjalaisten kohtaaminen tuotti kulttuurisia törmäyksiä, joita helpotti vasta viljelysmaan jakaminen siirtoväelle, jota kunta vuokrasi mm. Talvialasta. Osa maanomistajista piti tiukasti kiinni omastaan: Ruotsulassa käytiin liki sodaksi yltynyttä kamppailua maanomistuksesta. Kartanon omistajat kävivät toistuvasti niittämässä viljat ja viemässä lantalan lannat siirtoväkeen kuuluneen sotalesken pelloilta. Asiaa selvitettiin milloin oikeudessa, milloin nyrkein pihamaalla. Rauhan tultua peltomaata raivattiin lisää ja entisiä pilkottiin.