Kirkko huolehti kansan opettamisesta ennen kansakoulujen perustamista. Seurakunnat velvoitettiin järjestämään lukukinkereitä eli lukusia 1600-luvulta alkaen. Papin tehtävä oli valvoa, että ihmiset tiesivät perusasiat kristinopista, ja että he oppivat lukemaan ainakin auttavasti ennen avioliittoon vihkimistä. Lukusilla lapsilta kuulusteltiin lukutaitoa ja koko lukusväeltä kysyttiin läksyt Raamatusta ja katekismuksesta. Rippikouluun menijöille oli vielä omat kuulustelunsa.

Lukuspiiristä toiseen kiersivät Kuorevedellä vuodesta 1875 alkaen kiertokoulun opettajat. Koulua käytiin kussakin piirissä muutamasta viikosta pariin kuukauteen. Tunnit pidettiin talojen pirteissä, pitkien pöytien ääressä istuen. Vuosisadan vaihteessa palsinalaisia ja kerteläisiä opettivat mm. Palsinalta kotoisin olleet Fanni Lehto ja Tiina Lapinniemi. Opettajat saivat koulutuksensa seminaareissa, joista lähimmät olivat Hämeenlinnassa ja Jyväskylässä.

Vielä 1900-luvun alkupuolellakin kiertokoulu ja kansakoulu toimivat rinnakkain: kiertokoulu vastasi alakoulua ja kansakoulu myöhempää yläkoulua. Palsinan kansakoulu aloitti 1909 Perän talossa.