teksti Eero Salonen ja Leo Salminen

"Minä on kolomanne osan elämästän elänyp pimiissä. Ei muuta kuv herätyskellov viisarit valona kuv vilimiä kehitetää."

Jämsäläisten valokuvaaja Anna Salonen (os. Sievänen) syntyi 7.12.1907 Jämsänkoskella. Isä Iivari ja äiti Karoliina asuivat Möntölänmäellä. Iivari kävi töissä läheisellä paperitehtaalla ja Karoliina kutoi kankaita.

Perheeseen syntyi kolme lasta, joista Anna oli nuorin. Anna sai päättötodistuksen Jämsänkosken kansakoulusta vuonna 1921. Lukuhaluja löytyi, mutta vähävaraisuus oli estänyt pääsyn oppikouluun. Tietämys kuitenkin lisääntyi Jämsän kansalaisopiston kurssilla vuosina 1924-1925. Opistoaika oli myös kädentaitojen kehittämisen aikaa.

Anna oli jo kansakoulusta päästyään tehnyt käsitöitä. Veljet Lauri ja Arvi (Arvid) puolestaan ryhtyivät, saatuaan 1920-luvun alkupuolella käsiinsä valokuvauksesta kertovan teoksen, kuvaamaan Jämsän ja Jämsänkosken maisemia lasilevyille. Niitä pojat kehittivät kotona Annan seuratessa sivusta. Siskokin innostui valokuvauksesta. Anna opetteli perusasiat kirjasta ja kohta hän saikin avustaa veljiään kuvien kehittämisessä.

Annan tulevaisuuden kannalta merkittävä tapahtuma oli Jämsän kirkon palo vuonna 1925. Arvi oli tallettanut dramaattiset tapahtumat kuviksi, joita julkaistiin muun muassa Suomen kuvalehdessä. Valokuvausharrastus näytti tulevan myös ammatiksi: "Kuule, kyllä nyt pitäs vuokratj Jämsästä huonej ja, ja sinä mänet sinnej, ja tilataan sullep paremmat koneet ja vehkeet". Veljet ja Anna päättivät ryhtyä toimeen.


Ensin oli haettava oppia aikakauden johtavilta valokuvaajilta. Hankittuaan tarvittavat välineet, Anna perusti joulukuussa 1929 oman liikkeen Jämsään. Liikehuone oli niin sanotun keskusaukion laidalla sijaitsevassa Rynölän talossa, jossa Lauri-veli oli jo aikaisemmin harjoittanut myynti- ja korjaustoimintaa. Vuonna 1935 valmistui Jämsänjoen länsipuolelle Laurin rakentama asuin- ja liiketalo Jannela, josta myös Anna-sisko sai asunnon ja liikehuoneiston. Vuosi 1937 oli Anna Sieväsen elämässä merkittävä. Anna osti Jannelan itselleen ja solmi saman vuoden lopulla avioliiton heinolalaisen Artturi Salosen (1902-1979) kanssa.

Jämsänjokilaakson paikallishistoria elää Anna Salosen kuvien kautta. Hän kuvasi muun muassa vuonna 1950 ensimmäisen Jämsänkoskelle saapuneen junan. Osa Annan elämäntyön aineellisista tuloksista, kymmeniin tuhansiin nouseva valokuvien ja negatiivien kokoelma, siirrettiin myöhemmin Jämsän kaupungin haltuun. Jämsän kaupungin kotiseutuarkistossa on noin 50 000 Anna Salosen otosta. Lukuisiin perhealbumien on lisäksi taltioitu asukkaiden elämästä kertovia henkilö- ja tilannekuvia.

Anna oli nuoresta alkaen harrastanut käsitöitä. Näin hankkimillaan taidoilla hän oli eläkevuosina tuottanut runsaasti kudonta-, ompelu- ja neuletöitä. Marttatyössä Annan monipuoliset taidot tulivat kaikille tutuiksi. Ne olivat arvossaan myös sukulaisille ja tuttaville tehdyissä lahjoissa.

Anna Salosen työ valokuvaajana päättyi vuonaa 1973 ja poika Eero (synt. 1940) jatkoi liikettä. Anna avusti valokuvaamossa vielä 1970-luvun lopulla ja hän oli puolivuosisataisen uransa kuluessa tullut paikkakunnalla tunnetuksi. Hänet valittiin Jämsän Ämmäksi vuonna 1993.

Jämsän seudun Kameraseura kutsui valokuvaaja Anna Salosen ensimmäiseksi kunniajäsenekseen ja perusti vuonna 1995 hänen nimelleen omistetun, ainaisesti kiertävän kiertopalkinnon. Anna Salonen kuoli Jämsässä lähes 89-vuotiaana vuonna 1996.