Kun Päijännettä ei saatu yhdistettyä idän, etelän eikä lännen vesistöihin, ryhdyttiin kehittämään sisäistä kaupankäyntiä. Vuonna 1756 tehtiin valtiopäivillä aloite markkinoiden perustamisesta Jyväskylään ja 1765 Jämsään ja vielä uudestaan Jyväskylään. Seuraavina vuosina kaupungiksi ehdotettiin vielä Padasjokea, Asikkalan Pulkkilaa, sekä Harmoisten kylää. Niiden sijasta kaupunkioikeudet menivät kauas Päijänteeltä Tampereelle 1775.

Päijänteen kauppa lähti kasvuun 1800-luvulla. Jo 1700-luvulla Suomesta vietiin lankku- ja lautatavaraa. Loviisa, kaupunki vailla markkina-alueita, alkoi vallata Päijännettä sahojen avulla. Ainakin Arrakoskelle, Vaajakoskelle, Rutalahdelle ja Kuhmoisiin loviilaiset perustivat sahoja vuosina 1790 - 1830. Loviisalaiset porvarit Sundman ja Sucksdorff ostivat Jämsänkosken sahan 1843.

Rahdin kuljettamiseksi Päijänteelle ilmestyivät kaljaasit, rahtia kuljettamaan kykenevät kevyet purjelaivat. Ankarat rajoitukset sahattavan puun määrissä ja se tosiseikka, että tavarat piti kuljettaa Anianpellosta merenrantaan hevosilla, pitivät teollisuuden kituliaana. Uusi sysäys Päijänteen alueen kaupalle tuli Jyväskylän perustamisesta 1837. Tyhjästä rakennettu kaupunki muodostui tärkeäksi tekijäksi myös Jämsän kehitykselle.

Linkki: Jyväskylän perustamiskirja