Vuonna 1832 syntynyt Severus Konkola muodostui Jämsän jokilaakson kannalta huomattavan tärkeäksi mieheksi. Jyväskylän maalaiskunnasta hän muutti 1856 Juokslahteen ostettuaan Konkolan talon - omaksuen ajan tavan mukaan tilan nimen. Perin yritteliäänä miestä voidaan pitää, sillä kaskeamalla, metsästämällä ja pienillä liiketoimilla hän aloitti, mutta elämänsä loppuvaiheessa oli jo Jämsän tärkein ja rikkain liikemies. Puukaupoilla hän Jämsässä aloitti ja sitä kautta ajautui vähitellen myös yhdeksi Päijänteen tärkeimmistä laivanvarustajistakin.

Hän osti itselleen sahat Saakoskelta ja Jämsänkoskelta ja sittemmin rakensi oman sahan Jämsän kirkolle. Loppuvaiheessa Konkola omisti kolmisenkymmentä tilaa, Vitikkalan ja Puukilan kartanoista aina Kottilaan ja Alhoon. Maaomistukset hänelle nousivat jopa 10 000 hehtaariin. Pröystäilevä tämän kansan mies ei silti ollut - alushousuissaan ja paljasjaloin liikkui kesäisin. Helsinkiin asti kerrottiin kävelleen avojaloin. Nuuskanneen hänen kyllä kerrotaan ahkerasti. Iso mies oli varreltaan: 130 kiloa massaa kerran mitattiin. Vielä silloinkin, kun varallisuutta oli jo kyllin, hän yhä teki sitä mistä rahansa alun pitäen hankki: kävi markkinoilla, metsästi ja ajoi puukuljetuksia.

Tämä kansanomainen patruuna rakensi ympärilleen varsinaisen valtakunnan. Maaomistusten, puuteollisuuden ja laivanvarustuksen kautta hän hallitsi isoa osaa Jämsästä ja oli seutukunnan elinkeinoelämän keskuksessa. Kuvaavaa on sekin, että hän omisti paitsi joukon sahoja myös ne laivat, jotka Jämsänjoella kuljetuksia hoitivat.