Paperiliitto on Suomessa vahva vaikuttaja. Tähän on tultu pitkän taipaleen kautta, sillä vuonna 2006 liitto täytti pyöreät sata vuotta.

Paperintekijöiden yhteinen kattojärjestö perustettiin huhtikuussa 1906, aluksi liitossa oli 26 jäsenosastoa. Vuonna 2004 osastoja oli 70 kappaletta. Suurimmillaan liitto oli vuonna 1981, jolloin yksittäisiä jäseniä oli 52 000.

Teollistuminen oli alkanut 1800-luvulla ja puunjalostusteollisuutta nousi eri puolille maata. Samalla työväkeä siirtyi maataloudesta tehdashalleihin. Viime vuosisadan alussa myös poliittiset olot vapautuivat ja Suomi sai oman eduskunnan. Samalla yhdistysten
perustaminen tuli entistä helpommaksi.

Paperiliittolaisten alkuajan tärkein tavoite saavutettiin melko pian, kun tehtaissa siirryttiin entisestä 12-tuntisesta työpäivästä 8-tuntiseen työpäivään. Samalla entinen kaksivuorotyö vaihtui kolmivuoroiseksi. Aika, jolloin työnantajan valta tehtaassa oli ehdoton, näytti olevan ohi.

Jämsänkosken Paperiliiton osasto 11 perustettiin 1907. Paikallisesti se on toiminut komeat sata vuotta. Sen jäsenistö on todistanut tekniikan kehitystä sekä
työolojen muutosta usean sukupolven ajan.

Kaipolan osasto 80 perustettiin elokuussa 1954. Se tapahtui kuukautta ennen kuin upouusi paperitehdas käynnistyi.

Linkki
Kaipolan osaston historiasivut 

Teksti
Päivi Ketolainen ja Risto Ahonen

Kuvat
Eri valokuvaajat sekä ammattiosastojen kokoelmat

Jämsänkosken ammattiosasto

Lähteet
Taisto Harra: Jämsänkosken paperityöläiset 1907 - 1972 (Keuruu 1973)
Taisto Harra, Ritva Boman, Veijo Monni: Juuret paperissa Paperimiehen tie (Jyväskylä 1997)
Antti Kujala: Paperiliiton historia 1906 - 2005 (Vammala 2006)

Henkilöhaastattelut
Kankainen Markku
Salminen Eino Vihtori

Kaipolan ammattiosasto

Lähteet
Risto Hakola: Osasto 80 asiallasi 1954 - 1994
Osasto 80: lehtileike- ja valokuvakokoelmat

Henkilöhaastattelut Lindroos Aku
Selin Reino
Suominen Seppo