Yleisöjuhla oli pitkäaikainen juhlatapa. Se järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1907. Juhlan tavoitteena oli varojenkeruu, esimerkiksi vuonna 1948 hankittiin rahaa sankarivainajien muistotauluun, vähän myöhemmin koulun uudisrakennushankkeeseen. Yleisöjuhlaperinne jatkui elävänä vielä 1960-luvulla.

Uusien oppilaiden tuloon liittyvät seremoniat alkoivat vuonna 1946. Fuksiaiset olivat uusien teinikunnan jäsenten vastaanotto, joka koski koulun viidesluokkalaisia. Seremoniaa kutsuttiin 1950- ja 1960-luvuilla teinikastajaisiksi, nykyisessä lukiossa uusille oppilaille järjestetään mokubileet.

Itsenäisyysjuhlalla on myös pitkät perinteet. Yhteiskoulu syntyi kansallisuusaatteen aikoihin, ja alkuaikoina juhlan tarkoitus oli vahvistaa kansallista identiteettiä. Juhlan vietto hiipui, mutta virisi uudelleen 1990-luvulla. Nyt se on vakiintunut itsenäisyyden juhlistamisen ohella syksyn ylioppilaiden lakitusjuhlaksi.

Joulun alla vietetään lukiossa puurojuhlaa, jonka toteuttavat abiturientit. Puurojuhlan juuret ovat pikkujoulujuhlassa, joka järjestettiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1920. Puurojuhlan nimellä se tunnetaan 1950-luvulta alkaen. Yökirkko aloitti uuden jouluperinteen 1990-luvun alussa.

Potkiaiset, penkinpainajaiset ja vanhojenpäivä liittyvät abiturienttien koulunkäynnin päättymiseen. Potkiaisia on vietetty vuodesta 1923 alkaen.