Jämsänkosken seurakunnan oman kirkon sijoituspaikasta oli runsaasti keskustelua ja sen sijoittamisvaihtoehtoina olivat muun muassa Myllymäki, "Herrain metsä" ja "Niittulanmäki". Kirkko haluttiin kuitenkin sijoittaa keskelle kylää näkyvälle mäkipaikalle.Yhtyneet Paperitehtaat lahjoitti vuonna 1933 seurakunnalle tontin kirkkoa varten Korvenmäestä. Kirkon suunnittelijaksi palkattiin Wäinö Gustaf Palmqvist (1882-1964), joka oli suunnitellut Jämsänkosken tehtaiden laajennusosat muutamaa vuotta aiemmin.

Palmqvist sai tehtaiden silloiselta johtajalta Rudolf Waldenilta suunnittelunsa ohjeeksi toiveen, että mallia otettaisiin Keuruun vanhasta kirkosta. Waldenin mielestä Keuruun puukirkossa näkyi suomalaiskansallisen tyylin ydin, joka tulisi saada esiin myös Jämsänkosken kirkossa. Palmqvist sai kirkon piirustukset valmiiksi vuonna 1934 ja varsinainen rakennusurakka annettiin rakennusyhtymä K. A. Nylynd - E. Vänttisen tehtäväksi.

Jämsänkosken vaaleaksi rapattu tiilikirkko on malliltaan perinteinen pitkäkirkko, joka sai 1930-luvun modernismin leimaaman, pelkistetyn valkoiseksi maalatun ja vähäeleisen ulkoasun. Myös kirkon sisätilat maalattiin vaaleaksi. Yhtyneet paperitehtaat lahjoitti  kirkkoon myös alttaritaulun, joka tilattiin tunnetulta keskisuomalaiselta taiteilijalta Alwar Cavénilta. Cawén kuitenkin kuoli ennen taulun valmistumista ja sen viimeisteli taiteilijan vaimo, Ragnar Cavén.