Jämsä sai ensimmäisen pitäjänräätälin vuonna 1739 Aksel Covenista, joka oli opiskellut räätäliksi Helsingissä. Vuonna 1680 sallittiin yksi räätäli ja yksi suutari pitäjää kohti ja vuonna 1686 useampiakin. Pitäjänkäsityöläisiä ei asunut jokaisessa kylässä, joten he kiertelivät kylästä toiseen tekemässä miehille sarkapukuja työvälineinään kyynäräkepit, suuret räätälinsakset ja silitysraudat.

Vuonna 1808 eri puolilla Jämsää toimi kaksitoista räätäliä: Jaatilassa Palmgren, Asemella Hak, Juokslahdella Zandell ja Laxberg, Yijälässä Lindfors, Kauhkialassa Isberg, Alhojärvellä Snäll, Seppolassa Lindqvist, Korpilahdella Flychtman, Särkijoella Karling ja Muuramessa Salmberg ja Planman.

Kansallispuvut ovat asiantuntijoiden kokoamia uusintoja 1700- ja 1800-luvuilla käytetyistä juhla-asuista. Kansallispuvut perustuvat alueensa ja aikakautensa tyypillisiin kansan pukeutumistapoihin. Jämsän naisen kansallispuku perustuu Walborg Antintyttären (4.3.1768 - 9.1.1840) pukuun. Walborg Antintytär on itse kutonut pukukankaat kehräämistään ja värjäämistään villalangoista.

Jämsän naisen kansallispuvun kokosivat uudelleen U. T. Sirelius ja Elsa Heporauta vuonna 1926. Suomen Käsityön Ystävät valmisti viisi ensimmäistä pukua, jotka esiteltiin Jämsän maatalousnäyttelyssä elokuussa 1926. Kansallispuku on tarkistettu kansallispukuraadin ohjeiden mukaan vuonna 1983.

Jämsän naisen kansallispukuun kuuluu pitkäraitainen puna-vihreähame ja punainen lyhyt liivi. Aikuisen naisen päähine on tykkimyssy. Pusero on valkea ja siinä on laaja pääntie, jonka reunaa koristaa pystyssä oleva kaulus. Esiliina on vaaleapohjainen ja siinä on painettuja sinisiä kukkia. Myös valkoista esiliinaa voi käyttää. Vyötasku on tehty erilaisita tilkuista ja se sidotaan vyötäisille pirtanauhalla. Harteille kuuluu silkkihuivi.