Eväjärven kylä sijaitsee Eväjärven eteläpään molemmin puolin. Lännessä kylän alue rajautuu Korven ja Kalkun kyliin, idässä Kuusjärven ja Ouninpohjan kyliin.

Eväjärven kylän asutushistoria ulottuu kivikaudelle asti. Vuorijärven länsirannalla on kivikautinen asuinpaikka, joka on muinaismuistolain rauhoittama. Kirjallista tietoa Eväjärvestä on 1500-luvusta alkaen. Eväjärven kylässä oli vuonna 1566 kaksi verotilaa, kylän kantatilat Sirkkala ja Mattila.

Isojako päättyi Eväjärvellä vuonna 1797. Mattila halottiin isojaon yhteydessä vuonna 1797 kahteen osaan, Mattila ja Rekola. Isojaon täydennys vahvistettiin vuonna 1890. Eväjärven kylän talot ovat maarekisterissä numeroitu 2 Sirkkala, 4 Mattila, 6 Myllytaipale, 7 Haukilahti ja 8 Kantolahti. Muut talonumerot ovat Kuoreveden puolella.


Sirkkalan tila sijaitsee Eväjärven itärannalla, Kuoreveden Halliin johtavan maantien vieressä. Tilakeskus oli 1870-luvulle asti lähempänä rantaa.

Sirkkalan pihapiirissä on päärakennuksen kanssa kulmittain sivurakennus eli pytinki ja vastapäätä luhtiaitta. Päärakennus on 1800-luvun loppupuolelta. Sitä uusittiin vuonna 1914, jolloin rakennus vuorattiin, ikkunoita suurennettiin ja tehtiin pirtin päätyyn uusi kuisti. Poikkipäädyn kohdalla oleva kuisti on keskiosastaan 6-kulmainen, mutta kulmaulokkeet on viistetty niin että kuisti on alaosastaan neliskulmainen. Ikkunajaossa ja kehyslautojen muotoilussa on jugendin piirteitä. Katolla on ruokakellotorni kahden pilarin varassa. Sisällä pirtissä on korkea, kivistä muurattu takkauuni, jonka tiilestä muuratun yläosan koristeena ovat holvimuotoiset syvennykset. 

Pytinki on siirretty Kalkusta Vanhatalon tilalta 1900-luvun alkupuolella. Pytingin päätyhuoneessa pidettiin kiertokoulua. Tilalla toimi lasten kesäsiirtola vuodesta 1957 lähtien 2000-luvulle asti.

Pihapiirin pohjoispuolella ovat talousrakennus, jossa on mm. sauna ja liiteri sekä jyväaitta ja pellavasauna-kalustovajarakennus. Pellavasauna on sisäänlämpiävä, sen parvella kuivattiin myös talkkunoita ja kauroja. Sauna ja jyväaitta ovat 1930-luvulta. Jyväaitta on siirretty riihitien varrelta. Riihi paloi 1890-luvulla. Riihirakennus on nykyisin viereiseen tilaan kuuluva.

Jyväaitan vieressä oli ennen hirsinavetta, joka oli rakennettu vuonna 1910. Läpiajettava talli-pakarirakennus siirrettiin päärakennuksen päädystä viereiselle tilalle 1930-luvulla. Pihapiirin lähellä oli savusauna, hirsinen kota ja heinälatoja. Rannassa oli vene- ja nuottatalas ja sauna.


Mattilan tila sijaitsee Eväjärven itärannalla peltoaukean keskellä. Vanha tila sijaitsi Eväjärven rannassa, mutta paloi 1890. Tilakeskus rakennettiin nykyiselle paikalleen vuonna 1895.

Tilan pihapiirissä ovat päärakennus (1895), hirsinen ruoka-aitta, kivistä muurattu vilja-makasiini, navettarakennus, sauna ja liiteri. Latoja on peltoaukean keskellä metsäsarakkeessa.


Eväjärven kylän perintötalo nro 7, Haukilahti sijaitsee Eväjärven länsipuolella.


Leponiemien tila sijaitsee niemessä Eväjärven itään suuntautuvalla rannalla. Leponiemi oli Kantolahden torppa (1859) ja se lohkottiin Kantolahden tilasta vuonna 1915.

Pihapiirissä ovat vanha asuinrakennus, kalustovaja, kaksi aittaa ja tiilinen asuinrakennus 1980-luvulta. Savusauna ja kalavaja ovat rannan tuntumassa. Kaikki hirsirakennukset ovat vuoraamattomia. Navetta oli asuinrakennuksen vastapäätä, hiukan alempana.

Vanhassa asuinrakennuksessa on pirtti, eteinen, kyökki, ruokahuone ja kamari. Kamaripääty on 1880-luvulta, pirtinpääty ilmeisesti vanhempi. Ikkunat ovat 8-ruutuiset. Ulkoseinällä pirttipäädyssä on luokinpaininpuu.

Vilja-aitta on leveä yksinäisaitta, jonka hirsipääty kannattelee kolmea ulkonevaa niskahirttä. Oviseinää suojaavat sivuseinien pidemmät päät, posket ja päädyn otsaulkonema. Aitassa on vuosiluku 1789. Toinen pienempi aitta on siirretty pihalta uuden asuinrakennuksen tieltä.

Leponiemi on valittu kohteeksi julkaisuun Pirkanmaan kulttuurihistorialliset kohteet
rakennushistoriallisista ja maisemallisista syistä. "Leponiemen tilan rakennukset muodostavat vanhakantaisen kokonaisuuden Eväjärven rannalla."