Syväjärven kylä sijaitsee Länkipohjan ja Hiukkaan kylien länsipuolella, Syväjärvi nimisen järven ympäristössä. Lännessä rajana ovat Tunkelon ja Pääskylän kylät, pohjoisessa Längelmäveden Säkkiän selkä. Pirkanmaan maakuntakaavassa maakunnallisesti arvokas maisema-alue, Tunkelon kulttuurimaisema-alue ulottuu Syväjärvelle asti.

Syväjärvi kuului vuonna 1539 Kangasalan hallintopitäjään ja Pääskylän kanssa samaan jakokuntaan. Syväjärven kylässä oli vuonna 1566 verotiloja 2 kpl. Vanhin kylä sijaitsi Syväjärven niemessä.

Syväjärven kylän talot on maarekisterissä numeroitu 1 Seppälä ja 2 Mikkola. Isojaossa Seppälän perintötalo halottiin isojaon yhteydessä, vuonna 1788 kahteen osaan, Seppälä ja Kivinenä. Mikkolan perintötalo halottiin myös kahteen osaan, Mikkola ja Sillanpää.

Isojaon täydennys vahvistettiin vuonna 1868. Maarekisterin mukaan Seppälä yhdistettynä Kivinenän kanssa lohkottiin vuonna 1921 osiin Hinkkala, Kääniemi ja Kiviniemi Seppälä. Kiviniemi Seppälän nimi muuttuu maarekisterissä vuonna 1926 Seppäläksi, josta lohkottiin Kiviniemi vuonna 1937.


Kiviniemen tila sijaitsee Syväjärven rannalla, Tunkelontien tuntumassa. Julkaisussa Pirkanmaan kulttuurihistorialliset kohteet on Kiviniemi valittu kohteeksi rakennushistoriallisin perustein.

Kiviniemen tilan päärakennus on valmistunut vuonna 1899. Uusrenessanssityylisen päärakennuksen on suunnitellut rakennusmestari Heikki Tiitola. Rakennus vuorattiin vuonna 1924. Järven puoleisen julkisivun poikkipäädyt, kuten muutkin päätyräystäät ovat varustettu puuleikkauskoristeilla.

Päärakennuksen lähistöllä on kaksi hirsipintaista, eduskäytävällistä parviaittaa 1910-luvulta. Kolmiosaisen ruoka-aitan poikkipäädyssä on räystäskoristeena vesirataskuvio, neliosaisessa aitassa takajaloille nousseet hevoset.

Aitan vieressä sijaitsee hirsinen kookas viljamakasiini vuodelta 1915. Päärakennuksen takana ovat ruoka-aitan lisäksi navetan ja tallin rauniot sekä kalustosuoja. Kivinavetta rakennettiin vuonna 1881 ja tiilinen talli 1920. Järven puolella on pariaitta, joka oli piikojen ja renkien majoitusaittana. Pariaitan lähistöllä olivat ennen jyväaitat. Nykyisen tiheän kuusikon kohdalla oli ennen nk. Kuusipirtti, jossa asui palvelusväkeä silloin kun päärakennus sijaitsi rantamäellä. Tilan hirsinen paririihi oli Tunkelontien lähellä. Rinteessä oli lautarakenteisen puimala. Tuulimoottori pumppasi vettä navettaan ja talliin sekä päärakennukseen.


Korpela oli Sillanpään torppa (1845), joka halottiin Sillanpäästä vuonna 1914.
 
Tilalla on asuinrakennuksen kanssa kulmittain vanhempi asuinrakennus, päätyeteisellä varustettu yksinäistupa. Riihi on tulotien varrella, aittarivi ja maakellari asuinrakennuksen takana mäellä, sauna asuinrakennusten edustalla.